Graalista ulos kävellessäni katselin bussiaikatauluja ja iltabussin tuloon oli vielä tovin verran aikaa. Tarkemmin katsottuna aikaa oli vieläkin reippaammin, edellisen bussin pyyhkäistessä juuri ohi lähestyessäni pysäkkiä. Eipä se mitään, rintamasuunnan käännös ja Jumprun tiski oli parinkymmenen metrin päässä.
Jumprussa oli parikin mielenkiintoista olutta, joista ensimmäisenä listassa oli Stallhagenin shamppanjahiivaviritelmä. Olut vaikutti sen verran erikoiselle, että se täytyi päästä maistamaan. Olut kaatuu lasiin kultaisena ja kirkkaana. Pinnalle jää runsas vaahto. Tuoksussa on skumpan sävytteistä hiivaa, hedelmäisyyttä ja jotain marjaisaa. Maussa on samaista hiivaa, hedelmäisyyttä ja marjaisuutta.Suutuntuma on hapokas ja makea.
Kokonaisuudessaan tämä on tosiaan shamppanjan ja oluen sekoitus. Erikoinen "olunen" on sitä mitä luvattiin, mutta ei se kyllä nautinnollista tavaraa ole. Hapokas ja jotenkin perverssi yhdistelmä ei hivele makuhermoja. Plussaa siitä, että teknisesti tässä on lie päästy siihen, mitä haettiin. Miinusta siitä, ettei tätä saattanut nautiskella loppuun saakka. Olotila on kuin olisi nauttinut vajaan tuopillisen kuohuviiniä. Nyt pidin huolta, etten myöhästy seuraavasta bussista ja jätin oluen lopun lasiin.
Arvosana: 2(+)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti