torstai 7. syyskuuta 2017

Post Scriptum Doppelbock By Pedro Sousa

Post Scriptum Doppelbock By Pedro Sousa 8.5%

Tuliaisolut Kesäkuiselta Portugalin reissulta, mistä aikanani ostin muutaman oluen matkaan paikallisen ravintolan kylmäkaapista. Valikoima ei ollut suuren suuri, mutta  yksi mukaan lähteneistä olusista oli tämä Doppelbock, mikä kiinnitti huomioni etikettinsä puolesta. Vahvuutensa vuoksi olut on odotellut jääkaapin perällä kesän päättymistä, mutta nyt kun yöt alkavat olla jo niin viileitä, päätin avata olusen illan päälle tuoreempien ostosten tieltä.
Olut kaatuu lasiin kirkkaan kuparisena. Pinnalle jää suuri ja kestävä valkoinen vaahto. Sävyssä on makeaa karamellista maltaisuutta, mutta myös leipäisämpää tuntua. Maltaisuuden taustalla alkoholi kuultaa lämmittävästi, tuntuvasti. Jälkimaku jatkuu kevyen maltaisena, ja kuivakkaana. Kokonaisuudessaan suoraviivainen Doppelbock, mitä ei voi pitää kovinkaan nautinnollisena. Runko ei tahdo riittää kantamaan oluen vahvuutta, minkä myötä alkon kuultavuus on tuntuvaa. Moinen tahtoo särähtää omaan makuuni. Pullollisessa on tekemistä, tahti hidastuu merkittävästi jo puolivälissä.

Arvosana: 2+

tiistai 5. syyskuuta 2017

Nøgne Ø Vic Secret IPA

Nøgne Ø Vic Secret IPA 7.5%

Tuliaisputeli Norjasta ja Oslon lentokentältä, mistä Elokuun reissulla nappasin cabin-laukkuuni pari Nøgnen ipaa, sekä yhden Austmannin suklaakirsikkaunelman. Ensimmäisenä näistä avasin ipoista kevyemmän, mystisen Secret IPA:n.

Olut kaatuu lasiin oranssin kultaisena, Pinnalle jää sentin vahvuinen, valkoinen vaahto. Sävy on hedelmäinen ja rapsakasti humaoitu. Sitrushedelmää, trooppisuutta, ja vienoa karamellisen maltaista makeutta. Näiden sävyjen taustalta puskee selkeästi havuisampi sävy, mikä kantaa aina katkeraa jälkimakua myöten. Suutuntuma on pehmeä ja yllättävänkin kevyt. Tasapainoinen. Katkeruus ei ole överiä ja olut suorastaan sulaa suuhun. Puolilitrainen pullo meni niin maittavasti, että oluen vahvuutta piti tarkastella etiketistä pariinkin otteeseen. 

Arvosana: 4


keskiviikko 23. elokuuta 2017

Founders Frootwood

Founders Frootwood 8.0%

Makustelin vielä kolmannen oluen perään. Tarjolla oli kiinnostavaa tavaraa aina Flying Dutchmanin vadelmasuklaaunelmasta, Roguen kahviseen ipaan, mutta näiden kahden sijaan huomioni kiinnittyi Foundersin näyttävällä lätkällä varustettuun hedelmäoluseen. Herra tiskin takaa tiesi selvästi oluen komponentit, vaahterasiirapin, kirsikkaisuuden ja tynnyrikypsytyksen vilistessä puheessa oluesta tiedustellessa. Nyökyttelyn saattelemana päätin napata lasillisen.

Olut kaatuu lasiin punertavanruskeana. Pinnalle jää pieni valkoinen vaahto. Sävy on tuhdin marjaisa, kypsän kirsikkainen ja hivenen hapan. Kirsikkaisuuden taustalla tuntuu pehmeämpää vanilijaisuutta ja makeutta, liekö osaltaan vaahterasiirapin muodossa. Sävyt kietoutuvat miellyttävästi yhteen, ja kantavat aina makeansävytteiseen jälkimakuun saakka. Alkoholin voi aistia, mutta se ei kuulla häiritsevästi läpi, pikemminkin päinvastoin, juotavuus pysyy hämmästyttävänkin korkealla tasolla. Kokonaisuudessaan erikoinen, mutta nautinnollinen olunen, johon verrokkia ei tuoreeltaan tule mieleen.

Arvosana: 4

tiistai 22. elokuuta 2017

Maistila Single Hoppit Idaho 7

Maistila Single Hoppit Idaho 7 5.3%

Virkistävän sourin jälkeen päätin napata vielä toisen Maistilan, tällä kertää panimon Single Hoppit -sarjan muodossa. Single Hoppitteja on tullut nautiskeltua suht harvakseltaan, eikä tuorein Idaho 7 humalointi juurikaan soittanut minkäänlaisia kelloja. Olut kuitenkin kiinnosti kokeilemaan, ja jospa humalointikin tulisi makustellessa tutummaksi.

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää pieni valkoinen vaahto. Sävy on pääasiassa toffeekaramellinen ja makean maltainen, mutta runkoa täydentää myös vieno hedelmien kirjo. Hedelmissä tuntuu vienoa sitruksisuutta, mutta myös makeampaa trooppista sävyä, mitkä kantavat aina kevyen kuivakkaa jälkimakua myöten. Suutuntuma on pehmeähkö. Kokonaisuudessaan puhtoinen, ja hyvää Maistila-tasoa edustava olunen, mutta kyseinen humala vaatii vielä lisämakustelua.

Arvosana: 3½

Maistila EK 1 Hoppy Sour Ale

Maistila EK 1 Hoppy Sour Ale 5.3%

Arki-iltapäivän pyöräily keskustaan, josta päätin pitkästä aikaa poiketa Roosterin kellariin. Iltapäivän korvilla väkeä oli kuppilassa vähän, ja pöydistä oli mistä valita. Hanassa olivat oluet kiertäneet. Tarjolla oli tutusti kattava sekoitus paikallista tavaraa ja ulkomaan tuonteja. Päätin lähteä liikkeelle paikallisella, Maistilan sourilla.

Olut kaatuu lasiin kellertävänä, kultaisena. Pinnalle jää pieni valkoinen vaahto, mikä laskeutuu nopeasti. Sävy on sitrushedelmäinen, greippinen ja vienon hapan. Sitrushedelmäisyyden taustalla tuntuu myös marjaisaa sävyä, mikä erottuu selkeämmin ensikulauksen jälkeen. Kevyt, hapan kirjo jatkuu jälkimakuun saakka, mutta kokonaispaletti pysyy verrattain pehmeänä. Ei ollenkaan hassumpi.

Arvosana: 3½

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Vallila Amber

Vallila Amber 6.1%

Keli oli sen verran miellyttävä, että päätin napata Honkavuoren päälle vielä yhden olusen. Hanassa oli pääasiassa kevyehköjä tuotteita, poislukien Abita Andygatorin dobbelbock, mikä tuntui kuitenkin turhan tuhdille tähän hätään. Dobbelbokin sijaan päädyin nappaamaan seuraavaksi vahvimman olusen, Vallilan Amberin.

Olut kaatuu lasiin punertavankuparisena. Pinnalle jää tiivis valkoinen vaahto. Sävy on makean maltainen ja karamellinen, mutta siinä tuntuu myös pähkinää ja sitrushedelmäisyyttä. Sävyt nivoutuvat mukavasti yhteen, ja kirjo kantaa aina kevyen katkeraan jälkimakuun saakka. Amberit eivät kovin usein itselleni kolahda, mutta tämä toimii. Ensikulaukset menivät ihmetellessä, mutta totta se on, olut maistuu mukavasti, ja amberiksi suorastaan erittäin hyvin.

Arvosana: 3½

Honkavuori Taiga

Honkavuori Taiga 6.6%

Leskisen hanasta tummempaa tavaraa, Honkavuoren portterin muodossa. Panimon maitokauppavahvuisia olusia muistan aikanani maistelleeni, mutta vahvempi osasto on jäänyt vielä kokeilematta. Portteri pääsisi ehkä paremmin oikeuksiinsa viilenevässä illassa, mutta josko yksi menisi myös iltapäväterassilla.

Olut kaatuu lasiin kolanvärisenä, lähes mustana. Pinnalle jää tiivis beige vaahto. Sävy on kuivakka, paahteinen, ja maltainen, hivenen makeahko. Suutuntuma on pehmeä ja matalahappoinen. Jälkimaku jatkuu paahteisena ja kuivakkaana, muttei kovin pitkänä. Kokonaisuus on portteriksi hitusen kevyehkö, mutta paletti on silti suht hyvin balanssissa. Mikään sävy ei revittele. Lasillinen tyhjee kohtuudella.

Arvosana: 3