Maku Brewing IPA

Maku Brewing IPA 7.3%

"Hello Worldin" jälkeen kaapista täytyi kaivaa vielä astetta tanakampi olunen pöytään ja valinnaksi kohdistui Makun IPA. Makun tuotteita on harvemmin tullut nautiskeltua, vaikka niitä on ollut saatavilla varsinkin maitokaupoissa. Tätä ei kuitenkaan saanut maitokaupasta!

Olut kaatuu lasiin kullanruskeana ja sameana, eikä se juurikaan vaahtoa. Tuoksussa on mangoa, hedelmäisyyttä, karamellia sekä havua. Maussa on hedelmäisyyttä ja greippiä, mitkä tasapainottelevat karamellin ja havuisuuden kanssa, minkä lisäksi maussa tuntuu vivahdus marjaisuutta, kenties mansikkaa. Jälkimaku muodostuu kuivakkaana ja katkeranpuoleisena. 

Kokonaisuudessaan oikein miellyttävä olut. Maukas ja tasapainoinen IPA, jota olisi tehnyt mieli nautiskella enemmänkin. Tätä täytyy ehdottomasti hamstrata kaappiin toistekin ja ehkä myös käväistä siellä maitokaupan puolella testaamassa muitakin.

Arvosana 4-

Reaktor Hello World Session API IPA

Reaktor Hello World Session API IPA 4.7%

Prismassa asioidessani ja tutusti oluthyllyä tiiraillessani, huomioni kiinnittyi olueen, nimeltään Hello World API IPA. Alaa opiskelleena "Hello World" ja "API" kertoivat minulle jotain, joten otin oluen lähempään tiirailuun ja lopulta se lähtikin matkaan. Reaktor ei soittanut minulla kelloja vielä kaupassa, mutta kotona yhdistin asiayhteydet suomalaiseen IT-firmaan ja ensimmäisenä esille noussut ihmetys oluen nimeämisestä kaikkosi. Kyseinen pulju on useampaan otteeseen valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi, niin tokko se täytyy oma olunen sellaisella firmalla olla myös. 

Itse olut kaatuu lasiin vaalean kultaisena ja vaahtoaa kohtuullisesti, jättäen lopulta pinnalleen sentin paksuisen vaahdon. Tuoksussa on pehmeänpuoleisesti passionhedelmää ja sitruunaa. Maussa on hedelmäisyyttä, pääasiassa edelleen passionia ja kevyttä sitruunaisuutta. Jälkimaku on lyhyenpuoleinen, minkä lisäksi katkeruus ei juurikaan tunnu.

Kokonaisuudessaan aika mitäänsanomaton olut. Periaatteessa ihan ok kevyt janojuoma, muttei oikeastaan muuta. Ohueksi jää, aivan kuten omat koodaustaitoni.

Arvosana 2(+)

Prykmestarin Pääsiäisporter

Prykmestar Pääsiäisporter 7.5%

Sadepäivän ratoksi tuli suoritettua pienimuotoista inventaariota olutkaapille ja kyllähän sieltä takaa useampi "yllätys" löytyi. Yksi, joskaan ei vanhimmasta päästä oleva oli tämän kevään Alkosta ostamani Vakka-Suomen panimon suklaaportteri. Kyseinen olut kuului Alkon pääsiäisolusiin ja se olisi varmasti sopinut paremmin suklaamunien vierelle, mutta nyt se sai toimia nautintona näin heinäkuussa.

Olut kaatuu lasiin kolamaisena, lähes mustana, eikä se jätä juurikaan vaahtoa. Tuoksussa on kaakaota, suklaata, paahteisuutta sekä tummaa mallasta. Maussa on paahteisuutta ja tummaa mallasta, mitkä peittyvät hyvin nopeasti suklaisen ja ennen kaikkea suklaan aromisen aallon alle. Jälkimaku on edelleen suklainen.

Olut on maukas parin ensimmäisen kulauksen verran, mutta sen jälkeen keinotekoinen suklaan aromi alkaa tuntua vähemmän nautinnolliselle. Makeutta ja karamellisuutta on yksinkertaisesti liikaa. Jännä olut, jota ei kuitenkaan näillä näkymin tule toiste ostettua.

Arvosana 2(+)

SOPP 23.7.2015

SOPP päivä kaksi käynnistyi alkuiltapäivästä ja kello 13 kieppeillä rautatieasema häämöttikin jälleen edessä. Tänään väkeä oli liikkeellä eilistä enemmän, mutta istumapaikkoja oli hyvin tarjolla aikaisille nautiskelijoille. 

Olutpuolella koettavaa riitti edelleen. Kiertely alkoi avoimin mielin, mutta pitkälle ei lopulta tarvinnut mennä, kun ensimmäinen olut kaatui lasiin. Jo edellisenä päivänä olin bongannut Malmgårdin plakaatin, missä oli kuva heidän syksyllä saapuvasta tuotteestaan, Se oli sopiva aloitusolut tälle päivää.

Malmgård Columbus Pale Ale 4.7%

Väriltään oranssin ja kuparin välimaastossa oleva olut, joka jättää pinnalleen ohuen vaahdon. Tuoksussa hedelmäisyyttä, mallasta ja humalaa. Maku pitkälti samantyylinen. Hedelmää, maltaisuutta ja humalaa. Kevyt katkeruus jälkimaussa. Kaikin puolin ok hyvä maitokauppa APA.

Arvosana 2½

Malmgårdin kevyen APA:n jälkeen oli aika siirtyä toiselle pitkälle listalle ja Saimaan juomatehtaan puoleen. Kyseisen panimon listan loppupäässä oli pari mielenkiintoista nimihirmua ja niistä ensimmäinen, eli Wilfred von Hifferhof tarttui matkaan. Kuvauksessa olutta kuvattiin reippasti humaloiduksi pilsneriksi. Lähtökohtaisesti ei kuulosta ollenkaan pahalle.

Saimaan Juomatehdas Wilfred von Hifferhof Pilsner 5.5%

Kellertävän ja kultaisen välimaastossa oleva olut, joka jättää pinnalleen pienen kauniin vaahdon. Tuoksussa on ruohoa, hedelmäisyyttä ja viljaa. Maku vastaa pitkälti tuoksua sisältäen ruohoa, viljaisuutta, hedelmää sekä humalan katkeroa, mikä tuntuu varsinkin jälkimaussa. Jännä olut. Voimakas humalointi ja pilsneri kohtaavat kivasti, mutta muodostavat samalla erikoisen yhtälön. Ei hassumpi ollenkaan, päinvastoin oikein piristävä tapaus.

Arvosana 3+

Saimaan jälkeen oli aika nautiskella Bryggerin hampurilaista, joka oli kyllä loistavaa tavaraa. Kuva jäi ottamatta kun herkku meni jo parempiin suihin. Janottamaan se kuitenkin pisti, niin oli aika jatkaa matkaa kohti Tamperetta ja Panimoravintola Plevnaa. Plevnallakin oli tullut kepeä maitokauppauutuus, niin johan se täytyi päästä testaamaan. Olutta tilatessani ja pientä pränttiä tarkemmin lukiessani huomasin, että kyseessä olikin ilmeisesti viides versio Cotton Alesta. Noh ei se mitään. Aiempiakaan en ole maistanut.

Panimoravintola Plevna Cotton Ale 4.7%

Kultainen olut, mikä jättää pinnalleen ohuen vaahdon. Tuoksussa on hedelmäisyyttä ja sitrusta, mutta myös maltaisuutta. Maussa on hedelmäisyyttä, leipäisää mallasta, mutta myös vähän ruohoa. Pehmeä ja matalahappoinen, jopa vetinen. Humala ja maltaisuus kohtaavat varsin hyvin, mutta muuten jää ohueksi. Olisin kaivannut aavistuksen roisimpaa humalointia.

Arvosana 2+

Tässä vaiheessa alkoi tehdä mieli vähän vehnäisempää olutta. Kovin kauaksi ei tarvinnut lähteä, kun sopiva olut löytyi. Panimo pysyi samana ja valinnaksi usean vierekkäisen vehnäisen joukosta valikoitui Plevnan JFK (James Finlaysonin Kutomo). Lyhenteen johdosta mielikuvani olivat jossain muualla, mutta ilmiselvästi lyhenteen täytyi muodostua tästä.

Panimoravintola Plevna JFK 5.5%

Kultaisen värinen olut, joka on samea ja jättää pinnalleen vajaan sentin paksuisen vaahdon. Tuoksussa on banaania, hedelmää, mausteisuutta ja vehnää. Maussa kohtaavat vehnä, hedelmä ja mausteisuus, joidenka lisäksi jälkimaussa on humalan tuomaa katkeroa. Vehnän ja humalan yhdistäminen varmasti jakaa mielipiteitä, mutta omaan makuuni kyseinen setti toimi oikein hyvin. Virkistävä olut.

Arvosana: 3

Olutta siemaillessani huomasin, että paikalle oli saapunut myös Jaskankaljat-blogin pitäjä Jaska ja ilmeisesti miehen läsnäolo oli myös saanut Pyynikin samannimisen oluthanan aukenemaan. Tässä vaiheessa kävin asioimassa miestenhuoneessa, missä lisäkseni sillä hetkellä asioi kaksi muuta herraa. Toinen herroista puhui kovaan ääneen puhelimeensa Jaskankaljan saapumisesta ja siitä, että sitä on tarjolla vain 30 litraa. Totesin miehelle tämän puhelun lomassa, että sitä täytynee seuraavaksi sitten päästä maistelemaan. Tällöin taustalla ollut toinen herrasmies kuuli sanani ja huusi, että kyseinen olut oli oikeasti hyvää. Näillä puheilla eipä kyseistä olutta enää voinut kiertääkään, varsinkin kun Pyynikille saapuessani heidän kaksi muuta mielenkiintoista tuotettaan Vanillastout ja Pirun polkka olivat väliaikaisesti loppuneet.

Pyynikin Käsityöläispanimo Jaskankalja 6.0%

Oranssin ja kultaisen välimaastossa olut, joka ei juurikaan vaahtoa. Tuoksussa on hedelmää, sitrusta sekä rukiista mallasta. Maussa on hedelmäisyyttä, ruista ja maltaisuutta, mutta tuntuma on vähän sekainen. Juotavuudeltaan olut on matalahappoinen ja pehmeä. Kokonaisuudessaan varsin erikoinen ja miellyttävä olut, joka aiheutti vähän lintu-vai-kala efektin. Yritystä oli, mutta lopputulos ei ollut kuitenkaan aivan saumattoman onnistunut, joskin se oli mielenkiintoinen.

Arvosana: 3-

Jaskankaljan jälkeen maistui jokin vähän tummempi tavara. Pieni silmäys listaan ja sieltähän se sopiva tuote löytyi. Tällä Hesan reissulla ei ehtinyt tutustumaan tämän kyseisen panimon verrattain tuoreeseen panimoravintolaan, mutta se täytyy tehdä toisella kertaa. Kerran kuitenkin täällä paikalla ovat, niin yksi olunen kuitenkin kiitos!

Stadin Panimo Gasometer Baltic Porter 6.0%


Olut on tummaa, lähes mustaa. Pinnalle jää vajaan sentin paksuinen vaahto. Tuoksussa on paahteisuutta, tummaa mallasta, kahvia, tummaa suklaata sekä lakritsaa. Maussa paahteisuus ja tumma maltaisuus tuntuvat tumman suklaan, lakritsan sekä marjaisan vivahteen ohella. Kohtalaisen maukas portteri ja sopiva olut juuri tähän väliin. Olut vastasi odotuksia, muttei tarjonnut kuitenkaan mitään suurempaa.

Arvosana: 2½

Tässä vaiheessa piti jo alkaa vilkuilla kelloa, koska juna Ouluun lähtisi pian. Oli päivän ja tämän vuoden festien viimeisen oluen aika. Tunnelma alueella alkoi jo olla hyvinkin tiivistä, ensimmäistä kertaa täytyi tyytyä seisomapaikkaan notkuvan pöydän ääressä. Ei se mitään. Suunnaksi uusi tuttavuus Hopping Brewsters ja olueksi heidän humalatykiksi mainostamansa DIPA.

Hopping Brewsters Double Warthog 8.5%

Olut on meripihkan värinen ja jättää pinnalleen reilun sentin paksuisen valkoisen vaahdon. Tuoksussa on karamellia, toffeeta, sitrusta ja alkoholia. Maussa on karamellia, toffeeta, hedelmää ja mansikkaa, mutta myös humalan katkeroa ja alkoholia, Ei niin katkera kun etukäteen odotin ja ehkä myös toivoin. Kohtalaisen tasapainoinen, muttei kuitenkaan mitenkään poikkeuksellinen DIPA. Odotukset olivat suuret, niin siihen nähden olut oli pieni pettymys.

Arvosana 2½

Kokonaisuudessaan SOPP oli mahtava tapahtuma. Oluita riitti ja ihmiset olivat hyvällä tuulella. Lukuisia herkullisia oluita jäi maistamatta, vaikka ajattelin, että kahdessa päivässä ehtii jo aika pitkälle. Ehtihän sitä, mutta kirittävää jäi. Jäipähän jotakin nautiskeltavaa ensi vuodellekin!

SOPP 22.7.2015

Pääsin elämäni ensimmäistä kertaa paikan päälle Suuret Oluet Pienet Panimot tapahtumaan. Keväällä katselin tapahtumien ajankohtia ja tämä Helsingin setti sopi mukavasti aikatauluihin. Edeltävänä viikonloppuna selasin tapahtuman juomalistaa ja kyllähän siellä riitti mielenkiintoisia oluita enemmän kuin ehtisi nauttimaan.

Keskiviikkona puolen päivän jälkeen suunta kävi hiljalleen kohti rautatieasemaa. Portilla ei ollut jonoja ja sisälle sopi sisään oikein mainiosti. Pieni "ikkunashoppailukierros" ja sitten tilaamaan itse olutta.

Ensimmäiset pari olutta löytyivät nykyisin Kuopiolaistuneelta Iso-Kallan panimolta. Kyseinen panimo on tehnyt miellyttäviä tuotteita aiemmin ja muistan tykästyneeni heidän IPA:an sekä Oatmeal Stoutiin, silloin harvoin kun niitä on ollut Oulussa saatavilla. Nyt kuitenkin lähdettiin liikkeelle kepeämmällä ja itselle uudella linjalla.

Iso-Kallan Witbier 4%

Väriltään kellertävän ja kultaisen välimaastossa. Sameahko. Pieni vaahto, mikä häviää pinnalta nopeasti. Tuoksussa korianteria, belgihiivaa ja venhänäisyyttä. Maussa vehnäisyyttä ja sitruunaa. Korianteri viipyy kielen päällä pidempäänkin. Hieman vetinen, eikä kovin hapokas, mutta raikas ja helposti nautiskeltava olut. Ok hyvä kesäjuoma.

Arvosana: 2½

Iso-Kallan Jahti 5.7%

Olut on kirkas ja väriltään meripihkan sekä kuparin välimaastossa. Pinnalle jää pieni pysyvä vaahto. Tuoksussa karamellia, toffeeta sekä paahteista ruista. Maku on pehmeä ja vähähappoinen. Maltaisuutta, Ruista, karamellia ja toffeeta, mutta myös hippusen sitrusta. Nautinnollinen.

Arvosana: 2½

Iso-Kallan jälkeen suunta kääntyi kohti Turkua ja Panimoravintola Koulua. En ole koskaan aiemmin saanut mahdollisuutta maistaa kyseisen panimon tuotteita, niin nyt aika oli sopiva. Lisäarvuuttelua toi se, etteivät panimon tuotteet olleet ehtineet mukaan tapahtuman ohjelmalehtiseen. Täytyi siis lähteä kyselemään paikan päältä.

Tarjolla oli muutama Koulun tuote, mutta myös paikallisen Uuden Apteekin oluita. Apteekki vaikutti mielenkiintoiselta, mutta tällä kertaa lähdin liikkeelle Koulun puolelta.

Panimoravintola Koulu Juhla-Aura 5.2%

Olutta mainostettiin pils tyylisenä vaaleana lagerina, missä on käytetty saksalaistyyppistä humalointia. Olut on kirkas ja kullankeltainen eikä se juurikaan vaahtoa. Tuoksussa on ruohoa ja maltaisuutta. Maussa edelleen ruohoa ja maltaisuutta, mutta myös humalaista sitrusta sekoittuu joukkoon. Jälkimaku aavistuksen kuivakka. Kokonaisuudessaan puhtaan ja eheän oloinen olut, mikä ei tarjoa yllätyksiä.

Arvosana 2½

Panimoravintola Koulu Maisteri 5.5%

Tummanruskea olut, johon jää pieni vaahto reunoille. Tuoksussa on tummaa mallasta, siirappia ja paahteisuutta. Maussa tummaa mallasta, siirappia ja leipäisyyttä. Vähähappoinen ja makeahko. Kotioluen tuntuma, ruokajuomana taatusti erinomainen. Näin yksistään maukas ja tasapainoinen tumma lager. Hyvin perinteisen oloinen olut.

Arvosana 2½

Panimoravintola Koululta oli aika siirtyä toiseen itselle täysin uuteen tuttavuuteen, Mathildedalin Kyläpanimoon. Nimi ja tuotteet eivät entuudestaan sanoneet minulle mitään, mutta kyllä Suomeen aina hyviä oluenpanijoita sopii. Olutta tilatessa selvisi, että panimo on Turun lähistöllä, joten ilmeisesti olisi joskus syytä käydä myös Suomen lounaisosissa. Valikoimista löytyi neljä olutta, joten sopuisasti ainakin kahta täytyi päästä maistamaan.

Mathildedalin Kyläpanimo La Mer 4.3%

Kullankeltainen ja kirkkaahko olut jättää pinnalleen pienen kauniin vaahdon. Tuoksussa on sitrusta, greippiä ja hedelmäisyyttä. Maussa on sitrusta ja greippiä sekä jonkin verran ruohoa. Jälkimaussa katkeroa. Kokonaisuudessaan varsin onnistunut maitokauppa APA. Vähän ohueksi olut jää, mutta näille prosenteille kyseessä on hyvä tuote.

Arvosana: 3-

Mathildedalin Kyläpanimo Teijo 6.9%

Olut on kuparinvärinen ja jättää puolen sentin mittaisen vaahdon. Tuoksussa on karamellia, mutta myös sitruunaa ja hedelmää. Maussa on karamellia, mutta myös sitruunaa ja maltaisuutta. Jälkimaussa katkeroa. Vähän ristiriitainen olut. Toisaalta IPA:n elementtejä siinä on, mutta elementit eivät oikein olleet synkassa. Ei kovin raikas tuote. Aavistuksen pettymys odotuksiin nähden.

Arvosana 2+

Seuraavaksi tekikin mieli lähteä aivan toisenlaiselle linjalle. Pikku purtavat väliin äärimmäisen maukkaan muurinpohjaletun muodossa ja sitten taas jaksoi. Oluita oli tullut tarjolle Suomalaisten lisäksi myös Virosta ja Ruotsista ja nyt oli aika siirtyä kohti Viroa. Tarjolla oli Taako-panimon tuotteita. Pienen harkinnan jälkeen valinnaksi kohdistui panimon tumma kotiolut.

Taako Pihtla Tume Taluõlu 6.5%

Olut on väriltään hyvin tumman ruskea. Tuoksussa on voimakkaasti tummaa paahteisuutta sekä maltaisuutta, vähän marjaisuutta, mutta myös outoa kumin aromia. Maku jatkaa pitkälti tuoksun linjaisena. Tummaa paahteisuutta ja maltaisuutta, mutta sen lisäksi myös pientä makeutta ja sahtimaista banaanin vivahdetta. Kokonaisuudessaan hyvin erikoinen tuote. Hyvin kotiolutmainen, muttei kuitenkaan mikään äärimmäisen miellyttävä tuote. Kumimaisuus ei ollut kovinkaan nautinnollista, eikä olut tuntunut kovin puhtaalle kokonaisuudelle.

Arvosana: 2+

Kun sahtimaisuudessa oli päästy alkuun, niin se sai myös jatkua. Lapin Voima kertoili ohjelmalehtisessään tarjoilevansa perinne ja muinaisoluita ja sehän kuulosti varsin mielenkiintoiselta. Tarjolla oli kahta erilaista olutta, Taari ja Ruissahti. Sahtia tulee harvoin juotua, niin ruissahti lähti sitten matkaan.

Lapin Voima Ruissahti 7.5%

Olut, tai oikeastaan sahti on väriltaan oranssin ja kultaisen välimaastossa. Ei vaahtoa. Tuoksussa on hedelmää, banaania, ruista ja mausteisuutta. Ensituntuma mausta on, että koostumus on käsittämättömän paksua. Öljymäistä. Maussa on mallasta, vehnää, banaania ja katajaa. Koostumus on omaan makuuni vähän turhan tuhtia, mutta maku oli alkuihmetyksen jälkeen varsin miellyttävä. Itse asiassa oikein mainio!

Arvosana 3+

Sahdin jälkeen oli hiljalleen aika alkaa laitella pillit pussiin päivän osalta. Yhdelle oluelle oli kuitenkin vielä tilaa. Etukäteen olin käytännössä päättänyt oluet, mitkä tulevat päättämään päivän ja näin ensimmäisenä päivänä valinnaksi kohdistui Bryggerin Supernovan toinen versio. Ykkösversiota en ole ikinä maistanut, mutta lähdetään nyt jatko-osalla liikkeelle, aivan kuin kävi Sonnisaaren panimon Intiö Pale Alen kanssa.

Bryggeri Helsinki Supernova 2nd edition 7.8%

Väriltään kullankeltainen olut, jossa on ohut vaahto. Tuoksussa on vahvasti hedelmäisyyttä, sitruunaa ja maltaisuutta. Voimakas humalointi tuntuu. Maussa puolestaan on sitruunaa, hedelmää ja humalaa, mutta myös raikasta mansikkaa. Jälkimaku on hyvin kuivakka ja katkera.

Kokonaisuudessaan aivan mahtava olut. Raikas hedelmäinen sekä mansikkainen vivahde viipyy suussa hetken, ennen kuin se häviää katkeruuden alle. Olut oli niin maukas, että makuja tunnustellessa meinasi kuva unohtua. Nyt oli kyllä mainio DIPA! Tätä täytyy saada lisää tulevassa.

Arvosana 4-

HJK - FK Ventspils 21.7.2015

Oluiden sivussa maistui myös pienimuotoinen penkkiurheilu. Helsingin reissulle sattui sopivasti HJK:n Mestarien liigan karsintaottelu Latvialaista FK Ventspilsiä vastaan, joten se täytyi päästä näkemään. Ensimmäinen osaottelu oli ollut HJK:n heiniä, joten lähtökohtaisesti vain täysi katastrofi kääntäisi otteluparin Latvialaisille. Noh onhan näitäkin suomifutiksessa nähty... Itse Sonera Stadionilla en ole tainnut vierailla sitten stadionin nimenmuutoksen, joten siinäkin mielessä oli korkea aika päästä paikan päälle.

Pelin lähtökohdat näkyivät pelissä. HJK tyytyi siirtelemään palloa pääasiassa puolustuslinjassaan ja Latvialaiset yrittivät iskeä vastaan. Muutaman kerran vastaiskut olivat vaarallisia ja varsinkin Ventspilsin numero 9, Mujecki oli terävä. Varsinaista hätää HJK:lla ei kuitenkaan ollut ja parista kaukolaukauksesta ja puskutilanteesta huolimatta ensimmäinen puoliaika päättyi tasaisen varmasti maalittomana. Ventspilsillä olivat vaarallisemmat paikat.

Toiselle puoliajalle joukkueet eivät tehneet vaihtoja. Lukemat sopivat Klubille, mistä johtuen peli oli suoraan sanottuna melkoisen puuduttavaa pallon siirtelyä. Ventspils ei jostain syystä lähtenyt juurikaan prässäämään ylhäältä, vaan antoi Klubin suosiolla siirrellä palloa. Joukkueen ilme ei ollut enää samanlainen kuin ensimmäisellä puoliajalla. Klubin puolustus ja keskikenttä olivat vahvoja koko ottelun ajan. Varsinkin Moussi ja Schuller olivat dominoivia. Lopulta HJK:n runsas pallonsiirtely poiki myös maalin, kun Baah keskitti vasemmalta ja Havenaar nikkasi 1-0. Takanani istuvat katsojat kritisoivat kovasti Havenaaria ("Konkkelia") koko pelin ajan, eikä maali vähentänyt kritiikkiä yhtään. Ymmärrettävästi 4 maalia tämän kaliberin miehelle on aika vähän. Kuitenkin melkoisena kontrastina näen paljon seuraamani AC Oulun, missä Kemo Darboe on tehnyt saman verran maaleja sarjatasoa alempana ja mies on lähestulkoon elintärkeä joukkueelleen. 

Yleisöä ottelussa oli "vain" rapiat 6500, mutta klubifanit pitivät ihailtavasti tunnelmaa yllä koko pelin ajan. Itäkatsomossa tunnelma oli myös hyvä. Kyllä futis on parasta paikan päällä ja HJK:n jatkopaikka tekee toivottavasti hyvää koko suomifutikselle. Ehkä vielä joskus Oulussakin saadaan nauttia vastaavasta. Kunhan nyt ensin talous edellä noustaisiin liigaan..!

Brewdog Alice Porter

Brewdog Alice Porter 5.2%

Pitkään olen odotellut, josko kyseinen olut löytäisi tiensä johonkin Oulun kuppiloista, mutta toistaiseksi en ole sitä mistään bongannut. Reissu Helsinkiin ja ensimmäistä kertaa pääkaupungin Brewdog-kuppilaan kuitenkin palkitsi odotuksen. Valikoimassa oli mitä maukkaampia tuotteita, mutta mukaan kokoelmiin lähti tämä Aliisan portteri.

Olut kaatuu lasiin hyvin tummana, lähes mustana ja jättää pinnalleen pienen ruskean vaahdon. Tuoksussa on paahteisuutta, tummaa mallasta, kahvia sekä tummaa suklaata. Maussa paahteisuus on voimakasta ja se sekoittuu tummaan suklaan ja kahvin kanssa. Myös vivahde kermaa ja karamellia,

Kokonaisuudessaan oikein maukas portteri, johon on tykitetty makua oikein urakalla voltteihin nähden. Psykokaakaon miellyttävä pikkusisko, joka olisi saanut mielestäni kasvaa ns. isommaksikin, ~7%.

Arvosana: 3

Thornbridge Jaipur

Thornbridge Jaipur 5.9%

Toinen St Michaelista mukaan tarttunut olut oli Thornbridgen Jaipur IPA. Kyseistä tuotetta on tullut joskus aiemmin maistettua varsin positiivisin fiiliksin, joskin tällöin kyseessä oli pullotuote. Turvallinen ja maukas olut siinti siis mielessä tätä valitessa.

Ensimmäinen huomio oluesta on sen väri, joka on IPA:lle vähemmän ominainen haalean keltainen. Muuten olut on kirkkaahko ja jättää reunoilleen ohuen vaahdon. Tuoksussa on humalaa, sitruunaa sekä hedelmäisyyttä tasapuolisesti. Humalointi ei tunnu hyökkäävän voimakkaasti näin "humalapommeista" tavallisemmin nautiskelevalle. Maussa yhdistyvät humala ja hedelmäisyys varsin miellyttävällä tavalla, mutta myös ruohomaisuus tuntuu. Jälkimaku kaatuu katkeranpuoleisena. Kokonaisuudessaan varsin nautinnollinen juotava sekä ehjän ja tasapainoisen oloinen kokonaisuus.

Arvosana: 3(+)

To Øl Amazaison

To Øl Amazaison 5.5%

Kirkas kesäilta oli hyvä syy lähteä pikku pyöräilylle Oulun keskustaan ja vielä parempi ajatus oli käydä tsekkaamassa St Michaelin oluttarjonta. Valikoima oli hyvä, joten uudelleen täytyy päästä piankin. Ensimmäisenä silmään pisti hanassa ollut Tanskalainen To Øl. Kyseiseltä panimolta on aiemmin tullut ihan hauskoja tuotteita ja odotin tämän Saisonin jatkavan tätä linjaa.

Olut on samea ja väriltään kellertävän ja kultaisen välimaastossa. Pinnalle jää pieni kaunis vaahto, mikä kuitenkin häviää nopeasti. Tuoksussa on hedelmää, nektaria, appelsiinia sekä hiivan tuomaa mausteisuutta. Maku vastaa pitkälti tuoksua ja suuhun tulvahtavat hedelmän sävyt nektarin ananaksen sekä appelsiiinin muodossa, mutta myös mausteisuus tuntuu varsinkin loppua kohden. Kokonaisuudessaan hedelmäinen ja kirpsakan raikas kokonaisuus. Oikein miellyttävä olut!

Arvosana 3

BrewDog Electric India

BrewDog Electric India 6.5%

Keväällä tuli käytyä pitkä viikonloppu Riikassa ja paikallisten oluiden lisäksi sieltä tarttui matkaan kokoelmiin yksi Brewdogin olut. Electric India on tullut kerran aiemmin vastaan toisella ulkomaanreissulla panimon nimikkobaarissa ja silloin olut oli mielestäni vahvempaa mallia (7.2%). Nykyään sitä on nähtävästi myös tarjolla kevyempänä 5.2% versiona. 

Noh, joka tapauksessa tämä olut on volteiltaan siltä väliltä ja se kuuluu vaihteeksi Saisonien kategoriaan. Olut kaatuu lasiin kellertävänä sekä kirkkaana ja jättää reunoille ohuen vaahdon. Tuoksussa on nektaria, mangoa, vähän banaania ja humalaa. "Hoppy Saison" kuvaa olutta oikein hyvin. Maussa tuntuu humala, nektari ja hedelmäisyys. Olut on myös hyvin hapokas. Jälkimaussa humalaista katkeruutta.

Kokonaisuudessaan reippaasti humaloitu Saison. Hapokkuutta oli melko paljon, mikä saattoi johtua siitä, että oluen "parasta ennen" päivä oli jo lähellä, mutta kuitenkin oikein toimiva tapaus omaan makuuni. Humalaisuus ja Saison oli tässä tapauksessa toimiva yhdistelmä.

Arvosana: 3

Beer Hunter's Mufloni IPA

Beer Hunter's Mufloni IPA 4.5%

"Zotten" tuli nautiskeltua sen verran rivakasti, että Graalissa oli aikaa vielä toiselle kevyelle nautinnolle. Hanassa oli tarjolla Muflonin maitokauppa IPA:a, niin se sopi tähän tilanteeseen enemmän kuin hyvin. Joskus olen saman tuotteen kaupasta ostanut ja muistikuvani oluesta olivat positiiviset.

Olut on kuparin, tai ehkä pikemminkin pihkan värinen ja jättää pinnalleen pienen vaahdon. Tuoksussa on humalaa, greippiä, mutta myös havuisuutta. Maussa humalointi puskee päälle nopeasti ja kovaa. Tykityksen seassa on sitruunaa ja havua, mutta myös hedelmää. Suutuntuma jää hyvin kuivakkaaksi. 

Oluessa on tosi paljon makua suhteessa voimakkuuteensa. Se on ehdottomasti parempaa puoliskoa maitokauppakategoriassa, mutta muutenkin varsin toimiva tuote. Tulee ostettua toistekin.

Arvosana 2½

Vlaamsche Zotten Witbier

Vlaamsche Zotten Witbier 5.0%

Kauniina kesäpäivänä tarkoituksena oli suunnata katsomaan paikallista jalkapalloa AC Oulun ja MP:n välillä. Koska pelin alkuun oli aikaa, niin sitä ehti hyvin pyörähtämään Graalin terassilla. Uutuus-listan tuotteista matkaan valikoitui kepeä "Zotten". Harvemmin vehnäoluita nautiskelen, mutta toisinaan nekin maistuvat. Tänään oli niitä päiviä.

Olut on vaaleankeltainen ja samea. Pinnalle jää pieni tiivis vaahto. Tuoksussa on banaania, vehnää ja korianteria. Maussa puolestaan tuntuvat banaani, korianteri sekä sitrus. Maukas ja kepeä, mutta jälkimaku on yllättävänkin kuivakka. 

Kokonaisuudessaan varsin miellyttävä vehnäolut, mikä sopii mainiosti terassijuomaksi. En edelleenkään ole varauksettomasti vehnäoluiden ystävä, mutta tämä toimi varsin hyvin. 

Arvosana: 2½

Coppersmith's Fusion Saison Rhubarb & Raspberry

Coppersmith's Fusion Saison Rhubarb & Raspberry 6.3%

Kerrankin aurinkoisena ja lämpimänä kesäpäivänä oli viimein aika avata tämä taannoin Alkosta ostamani raparperi-vadelma-saison. Blogini ensimmäinen olut oli saison ja silloin ajattelin, että kyseisiä oluita ei liiemmälti ole tarjolla, mutta kyllähän näitä näyttää varsinkin kesällä piisaavan. Raparperi ja vadelma ovat kuitenkin astetta erikoisempia aineksia, joten aavistuksen pelonsekaisin odotuksin lähdin tätä tuotetta maistelemaan.

Itse olut kaatuu lasiin orassina ja jättää runsaan parisenttisen vaahdon, joka kestää pitkään. Vaikutelma on oikein raikas. Tuoksussa on raparperiä, mutta myös vadelmaa (yllätys). Myös mausteisuutta ja hiivaa. Maussa raparperi tuntuu ensi alkuun kielen päällä, kun taas jälkimakua hallitsee vadelma. 

Kokonaisuudessaan olut oli positiivinen yllätys ja pelonsekaiset odotukset vaihtuivat hyvin nopeasti maireaksi hymyksi. Raparperi ja vadelma eivät olleet ristiriidassa toistensa kanssa, minkä lisäksi olut oli juotavuudeltaan kevyt ja raikas. Kuin aurinkoiseen kesäpäivään tehty.

Arvosana: 3-

Gotlands Bryggeri Wisby Oaked Porter

Gotlands Bryggeri Wisby Oaked Porter 8.5%

Aiemmin kesällä tuli pyörähdettyä Provinssissa ja toki Seinäjoella piti päästä käymään Mallaskosken Panimolla. Kyseinen paikka oli sen verran miellyttävä, että siellä tuli neljän päivän aikana asioitua kolmeen otteeseen. Parina ensimmäisenä päivänä tuli käytyä Mallaskosken omat hanat läpi. Oluet olivat nautinnollisia ja varsinkin heidän Kesäleskensä, eli ilmeisesti humaloinnissa "epäonnistunut" black IPA:nsa oli mielenkiintoinen nautinto. Myös kaikki muut oluet olivat miellyttäviä ja ehjiä kokonaisuuksia. Pitää toiste päästä käymään ilman, että festarit ovat siinä sivussa häiritsemässä oluiden nautiskelua.

Noh asiaan. Jo ensimmäisenä päivänä bongasin tämän Wisby Porterin kylmäkaapista ja viimeisenä päivänä brunssin päätteeksi se tuli sitten nautiskeltua. Olut kaatui lasiin kolan värisenä, melkein mustana ja jätti pinnalleen selkeän, pitkäkestoisen vaahdon. Tuoksussa nousee esiin tammisuus, sekä vanilijaa ja kahvia, mutta myös suklaa ja paahteisuus tuntuvat. Maussa tammisuus, kahvisuus ja vanilija tuntuvat ensimmäiseksi. Paahteisuus ja suklaan aromit nousevat myös esiin. Jälkimaku on alkuun vanilijainen, mutta tasoittuu myöhemmin kahvin suuntaan. Koostumukseltaan olut on lähestulkoon öljymäinen.

Kokonaisuudessaan mausteinen porter mikä meni erinomaisesti jälkiruokajuomasta. Tammisuus ei oikein toimi itselläni, joskaan se ei yllätyksenä tullut tätä olutta tilatessani. Hyvä olut tässä kategoriassa, mutta kyseinen kategoria ei täysin miellytä omaa makumaailmaani. Siltikin toimiva tuote.

Arvosana: 3-

Sonnisaari Intiö Pale Ale 2.0

Sonnisaari Intiö Pale Ale 2.0 7.6%

Leskisessä oli tarjolla myös toinen Sonnisaaren tuotos, kun Intiö Pale Alen kakkosversio oli löytänyt tiensä kuppilaan. Harmillisesti ensimmäinen versio meni itseltäni ohi, mutta kuulemma tämä toinen versio oli palautteen pohjalta paranneltu versio ensimmäisestä. Eli ei kai siinä auta kuin nauttia niin sanotusti kermat kakun päältä.

Uusi Intiö Pale Ale kaatuu hanasta kuparinruskeana, hieman sameana ja se jättää pinnalle pienen vaahdon. Tuoksussa on sitruunaista ja hedelmäistä humalaa, mutta myös maltaisuutta. Humalointi puraisee voimakkaasti, mutta kokonaisuus säilyy silti kohtalaisen tasapainoisena. Alkoholi puskee vähän läpi ja kuivakka katkeruus jää jälkimaussa kielen päälle, mutta ei silti huono ollenkaan. Pähkinänkuoressa voimakkaasti humaloitu, mutta jälkimaultaan kuivakka ja katkera IPA.

Potentiaalista 3.0:a odotellessa...

Arvosana: 3

Sonnisaari Qstock Pale Ale

Sonnisaari Qstock Pale Ale 6.2%

Leskisessä oli tarjolla Oululaista olutta, kun aiemmin keväällä tuotantoansa avannut Sonnisaaren panimo toi tarjolle oman festarioluensa, näin miellyttävästi paria viikkoa ennen varsinaisia festareita. Aiemmin kesällä törmäsin Provinssissa heidän täkälaiseen omaan nimikko-olueensa, olikohan se Stallhagenin valmistama Pale Ale, joten "craftbeerit" näyttävät saavuttaneen jalansijaa myös tällaisissa tapahtumissa. Tämä on hieno asia ja toivon mukaan molemmat osapuolet hyötyvät näistä yhteistöistä, jotta vaihtoehtoisia tuotteita saadaan jatkossakin.

Se festareista. Qstock Pale Ale kaatuu hanasta kuparinruskeana ja sameahkona jättäen pienen vaahdon. Tuoksussa maltaisuutta, maustetta, kenties kuminaa? sekä sitruksista humalaa. Olut on voimakkaasti humaloitu, mutta muuten maku on pistävän oloinen. Ei kovinkaan raikas ja vähän karkea olut. Kuivakka ja katkera jälkituntuma. Ei oikein iske omaan makuun.

Arvosana: 2+ 

De Ranke Guldenberg

De Ranke Guldenberg 8.5%

Kolmantena Iisalmen alkosta nappasin mukaani vahvemman Belgi-alen. Kyseisiä tuotteita oli enää pari kappaletta jäljellä, niin ajattelin että parempi napata vielä kun hylly ei täysin kumise tyhjyyttään. Odotukset oluelle olivat positiiviset, harvemmin tämän kategorian oluissa huonoja tuotteita tulee vastaan.

Olut kaatuu lasiin kellertävänä, melkein kullankeltaisena ja sameana. Se jättää pienen pitsisen vaahdon. Oluen tuoksussa on  belgihiivaa, hedelmää, kenties päärynää sekä mausteisuutta. Oikein miellyttävä. Maussa puolestaan belgihiiva tuntuu edelleen voimakkaasti, mutta myös mausteisuus sekä yrttisyys nousevat esiin. Sen lisäksi vahvahko humalointi ja päärynäisyys tuntuvat myös. Oluen maku on moninainen, mutta varsin toimiva. Mausteisuus jää jälkimakuna kielen päälle, mutta ei se haittaa ollenkaan. Alkoholi jää piiloon.

Kokonaisuudessaan hyvin maukas vaaleahko Belgi-ale. Olut oli verrattain kevyt nautiskeltavaksi, vaikka prosentteja oli kivasti. Kesäpäivälle (vaihteeksi ei se lämmin) juoma sopi oikein hyvin ja kyllä olutta saattaisi mielellään toistekin nautiskella. Tykkäsin!

Arvosana: 3½

Coppersmith's Impala Imperial Pils

Coppersmithin Impala Imperial Pils 7.5%

Iisalmen alkosta mukaan löytyi myös Coppersmithin Imperial Pils. Kyseinen olut valikoitui matkaan, vaikka sekä panimo, että oluen tyyli olivat vieraita itselleni. Aiemmin olen ostanut kaappiini saman panimon raparperi-vadelma-sekoituksen, mutta sitä ei suoraan sanottuna ole vielä tehnyt mieli avata. Koska Imperial Pils on myös harvinaisempaa kategoriaa, niin tuntuu että kyseinen panimo tykkää kokeilla vähän kirjavampia oluita. Tämä on lähtökohtaisesti kiva asia, mutta oluen maku ratkaiskoon.

Imperial Pils kaatuu lasiin meripihkan värisenä sekä kirkkaana, eikä se juurikaan vaahtoa. Tuoksussa on ruohomaisuutta ja sitruunaa. Maussa ruohomaisuus on edelleen hallitseva elementti, minkä lisäksi voimakas humalointi sekä katkeruus tuntuvat reippaasti kielen päällä jälkeenpäin.

Tämä Imperial Pils on kyllä jännä olut. Toisaalta tuntuu, että se on överi, mutta toisaalta äärimmäisen maukas ja yllättävänkin helposti juotava. Kyseessä on taatusti mielipiteitä jakava olut, mutta itse tykkäsin siitä. Liekö sen raparperinkin tätä myötä uskaltaisi joku päivä avata.

Arvosana 3+

Saimaan Brewer's Special ESB

Saimaan Juomatehtaan Brewer's Special ESB 6.2%

Iisalmen alkosta mukaan lähtivät parit oluet, joista ensimmäisenä nautiskelun alle päätyi Saimaan Juomatehtaan ESB. Vuosien saatossa olen nauttinut verrattain vähän kyseisen panimon tuotteita, vaikka ne mitä olen juonut, ovat yleensä olleet varsin maukkaita tapauksia. 

Tämä kyseinen olut kaatuu lasiin ruskeahkona ja vaahto häviää siitä nopeasti. Olut on makeahko, siirappinen sekä leipäinen. Humalointi ja katkeruus eivät suuremmin nouse esiin, vaan jälkimakukin on makeahko. Juotavuuden osalta olut on kepeä ja jopa raikas. Matalahappoinen ja tasapainoinen kokonaisuus. 

Yhteenvetona turvallinen ja onnistunut olut, mikä vastasi hyvin pitkälti ennakko-odotuksia. Siinä ei ollut mitään vikaa, joskaan se ei myöskään erityisemmin säväyttänyt. Vähän persoonallisempaa otetta jäin kaipaamaan, mutta nautinto se oli näinkin.

Tiheämmällä kammalla täytynee siis tulevassa poimia kyseisen panimon tuotteita mukaan.

Arvosana: 2½

Alahovin Pale Ale ja Alahovin IPA

Alahovin Pale Ale 4.7% ja Alahovin IPA 4.7%

Parin kolmen päivän mökkeilyt Savossa poikivat täkäläisestä Citymarketista pari kappaletta paikallista olutta. Alahovin viinitilan Pale Ale ja IPA ovat molemmat sellaisia, joihin en ole aiemmin törmännyt, joten innolla nappasin ne mukaan. Kyseisen tilan tuotoksista olen maistellut vanhan tornin vaaleaa ja tummaa versiota, joskaan kyseiset tuotteet eivät tuolloin suurempia innostuksia minussa nostaneet. Kuitenkin uudet tuotteet ovat aina hieno asia!

Join nämä kaksi olutta rinnakkain, koska lähtökohtaisesti ajattelin, että niiden vivahteet erottuisivat siten selkeämmin toisistaan. Alkuun Pale Ale. Olut on kullankeltainen ja vaahtoaa kaadettaessa todella runsaasti. Todella runsaasti! Tuoksussa on ruohomaisuutta sekä vähän banaanin? vivahdetta sekä sitruunaa. Maku on ruohomainen, vähän vehnäinen. Jälkimaku on vähän epämiellyttävä.

Muutaman siemauksen jälkeen avasin sitten IPA:n. Oluen etiketti on hieno. Kultainen kuvio vihreällä pohjalla tuo mieleeni Quality Street karkkipurnukan toffeelätkän, joskin se lie symboloi jotakin muuta. Itse olut vaahtosi jopa äsköistä enemmän, mikä laski odotukset samantien pohjalle. Tämän oluen valmistuksessa oli selvästi mennyt jotakin vikaan. Vaahdon takaa olut näyttäytyi kullankeltaisena. Tuoksu on tunkkainen ja vähän ruohomainen. Maku on vetinen. Sitruunaa ja jotakin kasviksen makua nousee esiin. Kokonaisuudessaan olut on kuitenkin hyvin epämiellyttävä, suorastaan karmea.

Yhteenvetona alkuperäinen tarkoitukseni vertailla näitä oluita kirjaimellisesti vesittyi. Molemmat oluet olivat pettymyksiä ja ehkä pilalla? Näiden juomista en missään nimessä voi pitää nautinnollisena kokemuksena. Harmittaa panimon puolesta, mutta paljon täytyy tehdä, ennen kuin näitä ostaisi jatkossa.

Arvosana: Alahovin Pale Ale 1½

                 Alahovin IPA 1+

Slottskällans Saison

Slottskällans Saison 6.5 %

Ensimmäinen olut, joka saa kunnian päästä blogiini on Alkosta ostamani ruotsalainen saison. Panimon tuotteet ovat tuttuja ainoastaan jouluisen Tomten osalta ja kyseinen olut ei suurempia muistikuvia mieleeni jättänyt. Nyt kyseessä on kuitenkin paljon kesäisempi juoma, mikä kaatuu lasiin vaalean kellertävänä ja sameana jättäen hyvin ohuen vaahdon lasin reunoille. Tuoksu on hyvin hedelmäinen ja nektariininen, minkä lisäksi pieni mausteisuus tuntuu. Maun puolesta hedelmäisyys ja nektariini ovat edelleen keskiössä. Ananas ja banaani nousevat myös hedelmistä esiin. Vähän kuin raikasta ja hapokasta monivitamiinimehua joisi! 

Olutta nautiskelee ihan mielellään ja kokonaisuudessaan tämä on mielestäni tasapainoisen onnistunut saison. Toimii kesäjuomana ja koska kyseistä kategoriaa ei ole liikaa tarjolla, niin kyllähän tätä mielellään toistekin joisi. Vielä kun niitä aurinkoisempiakin kesäpäiviä saisi kaveriksi.

Arvosana 3(+) 

Esittely

Morjens!

Tähän blogiin tulen kirjoittelemaan satunnaisesti erilaisista nautiskelemistani oluista ja ehkä myös jostakin muusta jos fiilistä löytyy. Blogin tarkoituksena on pääasiassa toimia muistilistana nauttimistani oluista, joskin se ei tarkoita, että jokainen juomani olut päivittyy mukaan blogiin.

Taustastani sen verran, että olen 27-vuotias nuorimies, joka on nyt muutaman vuoden ajan alkanut nauttia yhä enemmän erilaisista oluista ja niiden tuomista vivahteista. Muutos tapahtui muutama vuosi takaperin, kun "bulkki-lagerit" alkoivat suoraan sanottuna maistua kuralta. Jos oikein muistan, niin se oli kaunis kesäilta 2011, kun kavereideni kanssa kanniskelin Koffin salkkua joen rannassa ja sitä nautiskellessani ajattelin, että tämä kyllä tökkii nyt vahvasti. Salkussa oli silloin jäljellä 21 avaamatonta tölkkiä.

Syntyi tilaa maistella myös muitakin oluita. Siirtymä pois "bulkki-lagereista" tapahtui hiljalleen. Nautiskelin aikani varovaisesti Stella Artoisia ja Pilsner Urquellia, mutta ensimmäinen "erikoisolut", joka vaikutti ratkaisevasti oluiden maisteluuni oli Brewdogin Punk IPA. Se oli yksinkertaisesti aivan hävyttömän hyvää tavaraa ja tykästyin siihen saman tien. Brewdog ja IPA muodostuivat termeiksi, jotka symboloivat aivan jotakin muuta kuin "bulkki-lageria" ja siitä se sitten lähti.

Tällä hetkellä minulle maistuu sekä Punk IPA, että Koff. Sillä erotuksella, että jos minulla on valta valita, niin se ei ole ainakaan Koff. Olen oppinut pitämään myös kyseisestä juomasta, joskin kaupat pursuavat nykyään niin paljon parempia vaihtoehtoja, ettei se nyt vain satu ensimmäisenä käteen, Kaikella kunnioituksella!

Tässä blogissa arvioin oluita oman makumieltymykseni mukaan, minkä lisäksi annan niille suuntaa antavan arvosanan asteikolla 1-5.

Nautinnollisia hetkiä blogini parissa!

-Olli