Montseny Malta

Montseny Malta 5.1%

Oluttuliaisia Barcelonasta. Montseny ei panimona kertonut mitään, eikä varsinaisesti Malta antanut oluesta sen kummempaa osviittaa. Etiketti kuitenkin mainosteli, että kyseessä on panimon englantilaistyyppinen pale ale. Mielenkiinnolla uusia olusia kohti.

Olut kaatuu lasiin kuparinruskeana. Pinnalle jää suuri valkoinen vaahto. Sävy on pääasiassa, yksinomaan maltainen. Sävyssä on viljaisuutta ja puumaisuutta, mutta hieman myös karamellisempaa makeutta. Maltaiden kirjo kantaa aina jälkimakuun saakka. Katkeruutta tai humalointia ylipäätään saa hakea. Kokonaisuudessaan hieman yksioikoinen, eikä kovinkaan raikas, mutta loppujen lopuksi aika odotuksia vastaava pale ale kaikessa maltaisuudessaan.

Arvosana: 2½

Plevna 67 Minutes IPA

Plevna 67 Minutes IPA 6.0%

Iltapäivän päälle oli aika jatkaa ruokailulle Toripolliisiin. Ravintolassa oli tarjolla mukava rivi olusia. Tarjoilijan mukaan painotus on siirtynyt yhä voimakkaammin paikalliseen suuntaan, mikä näkyi pullo-oluiden runsaassa määrässä. Vaikuttavasta pullorivistä huolimatta päätin napata ruoan kyytipojaksi olusen Mansesta, hanassa olleen Plevnan IPA:n.

Olut kaatuu lasiin kuparisena, Pinnalle jää kestävä valkoinen vaahto. Sävy on hedelmäinen, pääasiassa sitruksinen, mutta sivussa myös trooppista hedelmäisyyttä. Hedelmäisyyden taustalla tuntuu leipäisän sävyistä mallasrunkoa. Humalointia on matkassa reippaasti, aina hyvin katkeraa jälkimakua myöten. Suutuntuma on pehmeähkö ja matalahappoinen. Kokonaisuudessaan ryhdikäs ja ronskisti humaloitu ipa, mikä toimii luokassaaan hyvin. Pieni paussi tämän tyyppisistä humalapommeista korosti katkeruuden purevuutta. Ruokajuomaksi suhteellisen tanakka, mutta toimiva tapaus. 

Arvosana: 3½

Malmgård Proto #14

Malmgård Proto #14 5.2%

Paluu kesäiseen Ouluun ja Roosterin kellariin. Viime kerrasta on jo aikaa, mutta mikään ei ollut muuttunut, ja hyvä niin. Kuppilan hanavalikoima oli edelleen kattava, tarjolla oli lähemmäs kymmenkunta olusta, mitä olisi saattanut maistella. Aikaa oli kuitenkin vain yhdelle. En malttanut sivuuttaa Malmgårdin tuoreinta protoilua.

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Sävyssä on vienoa marjaisuutta ja mausteisuutta, mutta pääasiassa vehnäisyyttä. Vehnäisä ja kevyen sitruksinen sävy ovat keskeisiä elementtejä, mitkä kantavat aina jälkimakua myöten. Suutuntuma on ohut ja keskihapokas, freesi. Kokonaisuudessaan pirtsakka ja vehnäpainotteinen kesäolut, mikä kuitenkin kaipaisi aavistuksen ronskimpaa marjaisaa otetta, varsinkin kun kyse on proto-sarjan oluesta. Olut toimii omaan makuuni suhteellisen mukavasti, mutta odotin marjaisuudelta nähtyä suurempaa kontribuutiota.

Arvosana: 3½

Mali Grad IPA

Mali Grad IPA 6.5%

Lähtöpäivän aamuna ehdin vielä vierailemaan Bledin linnassa, mistä avautuvat kauniit maisemat järvelle. Kiipeämistä oli tolkuttomasti ja 30 asteen lämpötila ei varsinaisesti auttanut asiaa, mutta lopulta perille pääseminen ja siellä odottanut näköala oli sen väärti. Vielä maireampaa oli, että linnan kahvila mainosteli yllätyksekseni "craft beeriä". Mikäli tarjolla olisi ollut pelkästään Unionin tai Laškoa, olisin taatusti pitäytynyt limpparilinjalla, mutta tarjolla ollut ipa kiinnosti kokeilemaan, vaikka sitten muovituopista. 

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää suuri valkoinen vaahto. Sävy on pääasiassa (sitrus)hedelmäinen, mutta taustalla tuntuu myös karamellista, makean maltaista runkoa. Humalointi tuntuu aina kevyen katkeraa jälkimakua myöten, mutta sitä on kohtuudella, mistään humalapommista ei oluen kohdalla voi puhua. Juotavuus on kohdillaan ja prosenttien puolesta olut tuntuu jopa luokkaansa kevyemmältä. Kokonaisuudessaan varsin maukas ipa, mikä täkälaisessä kontekstissa edustaa Bledin parempaa olutpuoliskoa. Lyhyellä otannalla, reissun paras olut, reissun kauneimmissa maisemissa on kombo mikä toimii.

Arvosana: 3½

Tektonik Hercule Witbier

Tektonik Hercule Witbier 4.8%

Bledin rantakadun kuppiloiden oluttaso vaikutti sellaiselle, että lähdin kuppiloiden sijasta asioimaan paikalliseen supermarkettiin. Kaupan olutvalikoima ilahduttikin huomattavasti kuppiloita enemmän. Tarjolla oli muutama paikallinen, tai vähintäänkin kansallinen olunen. Nappasin jokusen näistä matkaan, mutta koska ruumaan menevän lentolaukun koko on rajallinen, jouduin tekemään tilaa, toisin sanoen nautiskelemaan olusia hotellissa. Lasiin kaatui valikoiman kevyemmän puolen olunen, Teknonikin Hercule Witbier. 

Olut kaatuu laiin kellertävänä. Pinnalle jää tiivis valkoinen vaahto. Ensikulauksella olut jättää jokseenkin sekamelskaisen vaikutelman. Sävyssä on sitrushedelmää ja mausteisuutta. Taustalla on myös hieman vehnäisää sävyä, ja jälkimaussa myös banaanisempaa makeutta. Suutuntuma on keskihapokas. Olut on virkistävä, ja siinä on mukavasti erilaisia elementtejä. Makupaletti ei kuitenkaan ole aivan synkassa, ja vähän tästä jää sellainen fiilis, että joskus vähemmän on enemmän, varsinkin jos sävyt eivät tahdo mennä täysin limittäin.

Arvosana: 3- 

Laško Zlatorog

Laško Zlatorog 4.9%

Perillä Sloveniassa ja Bledissä. Seuraavana päivänä saapumisesta lähdin kiertelemään järvenrantakadulle, mistä löytyi useampikin kuppila. Ulospäin kuppilat näyttivät lähestulkoon samalle, toisinsanoen, yksikään ei mainostanut että tarjolla voisi olla suurten tuottajien lisäksi jotakin muuta. Kelin ollessa kuuma ja hiostava, päätin kokeilla yhtä kuppilaa ja sen olutvalikoimaa. Kuppila, Kult Klub tarjosi hanassa Kozelia. Pulloissa löytyi tuttuja nimiä Heinekenistä lähtien. Oluiden lisäksi tarjolla oli paljon viskikolan tyyppisiä viritelmiä. Kysäisin paikallisten oluiden perään, mihin tarjoilija lakonisesti totesi, että löytyy Unionia tai Laškoa. Päätin kokeilla jälkimmäistä. 

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää pieni valkoinen vaahto. Sävyltään kepeän maltainen lager, missä on myös selkeämmin ruohoisaa sävyä. Ei varsinaisia virhemakuja, muttei juuri mitään muutakaan. Verrattuna Ottakringeriin, juotavuus ei ole samalla tasolla. Janonsammuttajasta tämä silti käy, mutta eipä tätä tarvitse toiste tilailla, saati kuppilassa toiste asioida. 

Arvosana: 2+

Ottakringer Helles

Ottakringer Helles 5.2%

Kesäkuulle tuli lähdettyä toisellekin reissulle, tällä kertaa Sloveniaan. Sloveniassa en ole aikaisemmin käynyt, eikä maan olutkulttuurikaan ole juuri sen tutumpi. Finnair lentää maahan suoraan, muttei päivittäin, minkä johdosta joudin itsekin tekemään matkan Wienin kautta. Pieni pysähdys Wienin kentällä mahdollisti sopivasti pienen purtavan, ja olusen nauttimisen. Lähimmän kuppilan hanassa näkyi olevan Ottakringeriä, joten sillä mentiin.

Olut kaatuu lasiin kellertävän kultaisena. Pinnalle jää suuri valkoinen vaahto. Sävy on pääasiassa makean maltainen, mutta taustalla tuntuu myös hentoa ruohoisuutta. Kokonaisuudessaan sävyt ovat pehmeitä ja lähestulkoon mietoja. Liekö lennoista johtuvaa, mutta kepeys teki oluesta todella virkistävän ja helposti juotavan. Tätä olisi saattanut nautiskella isommankin lasillisen.

Arvosana: 3-