Malmgård Proto #12

Malmgård Proto #12 6.8%

Huolimatta hanavalikoiman laadukkuudesta, kapasiteetti oluen nautiskelulle oli rajallinen. Kempeleläinen kepeä bitter toimi hyvänä pohjana ja sille sopi ottaa yksi tuhtimpi kaveri kylkeen. Sopiva olunen löytyi Malmgårdilta ja panimon tuoreimmasta protosta. Protoja olen pyrkinyt nautiskelemaan sitä mukaa kun niitä on tullut, mitä nyt ehdin aikanani missata ensimmäiset kahdeksan. Tuoreinta en halunnut ohi päästää.

Olut kaatuu lasiin ruskeana, hieman rumana sellaisena. Pinnalle jää pieni vaahto. Ensimmäisenä sävynä lasista tuntuu makea karamellinen maltaisuus, mutta tumma hedelmäisyys ja savulihaan kallellaan oleva savuisuus täydentävät palettia. Jälkimaku jättää suuhun hieman viskimäistä tuntua. Suutuntuma on keskihapokas. Maut hakevat hetken uomiaan, mutta täydentävät lopulta toisiaan suhteellisen kivasti.

Jotakin kiehtovaa näissä protoissa on, niistä kun ei koskaan tahdo tietää mitä edestään löytää. Proto-sanan takana kokeilunomaisuus pysyy kuitenkin hallituissa rajoissa. Tämä kyseinen proto tuottaa lopulta vähän kaksijakoisia fiiliksiä. Suuhun jäävä, hivenen tympeä viskimäisyys vetää vähän kokonaisuutta alaspäin, mutta mielenkiintoinen ja kirjava olunen tämä jälleen kerran on. Ei kärkipäähän nautiskelemistani protoista, mutta seuraavaa kierrosta kuitenkin jo innolla odotellessa.

Arvosana: 3(+)

 

Ylikylä Pikku-Ilmari

Ylikylä Pikku-Ilmari 3.5%

Pari viime viikkoa ovat olleet hyvin hektisiä ja olustelu on jäänyt lähestulkoon olemattomalle tasolle. Nyt kuitenkin ehdin pyörähtämään hetken Roosterissa keskustassa asioidessani. Sosiaalinen media oli rummuttanut uuden paikallisen panimon tuotteesta, jota houkutti päästä kokeilemaan. Kuppilan hanavalikoima herättikin positiivisia ajatuksia, lähestulkoon koko rivistö oli itselleni uutukaisia olusia. Päätin pitäytyä päätöksessäni ja antaa kempeleläiselle debytantille mahdollisuuden.

Kuparinen olut jättää pinnalleen reippaan sentin vahvuisen vaahdon. Oluessa tuntuu pääasiassa maltaisuus, hieman leipäisä sellainen, mutta hentoa hedelmäisyyttä on tuntuvinaan myös taustalla. Hieman vetinen, mutta kyllä tämän bitteriksi, melko suoraviivaiseksi sellaiseksi tunnistaa. Lasi tyhjenee vauhdilla sen kummempia pohdiskelematta, liekö ulkona väijynyt sade vauhdittanut oluen virtaa suuta kohti. 

Kokonaisuudessaan pieni ja kepeä, hauska uusi tuttavuus. Harvemmin tällaisia kepeitä bittereitä tulee nautiskeltua, varsinkaan uuden panimon pelinavauksena. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan jatkoa. Laadukkaille oluille on aina tilaa.

Arvosana: 3

Thornbridge Fika

Thornbridge Fika 7.4%

Oulussa on saanut viime päivinä vietellä leppoisan leutoa ja suhteellisen aurinkoista syyskuuta. Keli on suosinut pyöräilijää ja vähemmän kiireisen arkipäivän päälle päätin kotimatkalla pysähtyä pit-stopilla St Michaelissa. Terassilla istuskelut alkavat olla tälle vuotta paketissa, mutta nyt vielä tarkeni, varsinkin kun nappasi vähän tanakamman olusen.

Kuppilassa oli tarjolla muun muassa Thornbridgeä, parikin sellaista, jotka olivat itselleni uusia. Terassille päätin napata kaveriksi Fikan, kahvihetkeen viittaavan stoutin, jolta sopi todennäköisesti odottaa kahvintäyteistä tunnelmaa. Olut kaatuukin lasiin mustana ja kahvin sävytteinen tuoksu hyökkää voimakkaasti nenään. Tuoksu on itse asiassa todella kahvinen, mutta maussa kahvisuus ei ole näin selkeän voimakasta, vaikka se keskiössä onkin. Maussa kahvisuuden sivussa tuntuvat paahteisuus ja tumma suklaisuus. Suutuntuma on pehmeä, ohuehko ja matalahappoinen, jälkimaun jättäessä suuhun paahteisen kahvisen sävyn. Alkoholi peittyy hyvin. Kokonaisuudessaan kahvinen stoutti, hivenen ohut rungoltaan, mutta maukas sellainen. Tällainen Fika perinteisemmän sijaan voisi joskus antaa potkua iltapäivän orastavaan väsymykseen.

Arvosana: 3½

Bidassoa Black Saison

Bidassoa Black Saison 6.7%

Leskiseen oli tullut tuoretta tavaraa Iberian niemimaalta, tarkemmin sanottuna Espanjasta. Tarjontaa oli sekä pullossa, että hanassa, minkä myötä kiinnostuin kokeilemaan hanassa ollutta tummaa saisonia. Moinen kuulosti suhteellisen eksoottiselle.

Tumman ruskea, lähes musta olut kaatuu lasiin suurella massiivisella vaahdolla. Vaahto on kestävä, eikä se meinaa laskeutua ollenkaan. Tuoksu on tumman sävytteinen, mausteinen, hieman hedelmäinen, jopa marjaisa. Maku jatkaa tummana, marjaisena, mausteisena ja hivenen hedelmäisenä. Tuntu on vähän kuin 'sweet 'n sour' hedelmäkarkissa. Suutuntuma on keskihapokas. Eriskummallinen olut kerta kaikkiaan. 

Olutta ihmetellessäni Leskiseen oli astellut sisälle kolmen varttuneen herran kopla, joille näytti useampi lasi maistuneen. Iltapäivä oli nuori, mutta hyvin pian "Den Glider Innin" lähtiessä raikaamaan, tunnelma kuppilassa alkoi mennä jo raskaaksi. Remakka jaksoi huvittaa hetken, minkä jälkeen alkoikin jo vituttaa desibelien pysytellessä tapissa. Mannerheimin puiston kupeessa olisi sopivampi kuppila tuon tyyppisiin kinkereihin ja tiskin takaa asiaa taidettiin sievästi herroille vihjatakin. Mekastus kuitenkin jatkui vielä tovin, kunnes lasit kolahtelivat pöytään tyhjyyden merkiksi. Kuppilan seesteisyys laskeutui saman tien kolmikon poistuttua. Viimeinen kulaus oluesta jätti hieman sekamelskaisen kuvan, mutta mitäpä sopii odottaa mustalta saisonilta Espanjasta? Ainakin erilaisuutta.

Arvosana: 3-

Oscar Blues Pinner Throwback IPA

Oscar Blues Pinner Throwback IPA 4.9%

Keskustassa oli viikonlopun kunniaksi monenlaista tapahtumaa ja Rotuaarin lavalla muotinäytöksen päättyminen näkyi pienenä ihmisvirtana Leskisen ohitse. Kuljin ihmisvirran mukana, mutten Leskisen ohitse, vaan käännyin kuppilaan sisälle ja tiskille. Olin etukäteen päättänyt, että tilaisin Sonnisaaren Aprikosmoksen, mutta mokoma oli päässyt toistamiseen loppumaan. Annoin sitten mahdollisuuden itselle täysin uudelle panimolle, Oscar Bluesille.

Kultaisen oluen pinnalle jää sentin vaahto. Tuoksu on hento, hivenen hedelmäinen, havuinen sekä karamellisen maltainen. Maku jatkaa kepeänä. Ohuen hedelmäisellä rapsakkuudella ja toffeisella makeudella mennään, mutta mukana tuntuu myös pieni havuisuus, varsinkin jälkimaussa. Suutuntuma on keskihapokas. Kokonaisuudessaan raikas ja kepeästi juotava jenkki-ipa, minkä sivussa sopi ihmetellä elämän kulkua ja väen virtausta, viimeisten ihmisten valuessa pois Rotuaarin aukiolta.

Arvosana: 3+

Sonnisaari Navy Blue

Sonnisaari Navy Blue 4.5%

Syyskuu kun koitti, niin Sonnisaari toi tarjolle myös ensimmäisen pullotuotteensa. Tästä oluesta tiedoteltiin Meripihkatapin kanssa samoihin aikoihin, mutta nyt olivat pullot päässeet viimein jakeluun, ainakin Raattiin. Paikallisen jalkapalloseuran nimikko-olutta sai nyt kotipelin yhtedessä. Asiat saattaisivat olla huonomminkin! 

Kuparisen oluen sävy on maltainen, rapsakkaan humaloitu, hivenen pihkainen, muttei kovinkaan hedelmäinen. Kevyttä katkeruutta tuntuu jälkimaussa, suutuntuman ollessa keskihappoinen. Juotavuus on kohdillaan, kepeänä oluena tämä sopii peliympäristöön loistavasti.  

Pullollinen paikallista herkkua maksoi 7 euroa ja huomasin monen kanssaihmisen valitsevan mieluummin pitkän lasillisen samaan, vai oliko jopa edullisempaan hintaan. 200 kappaletta näitä käsittääkseni oli tarjolle tuotu, en tiedä jäikö niitä vielä käsiin pyörimään, mutta äärimmäisen tervetullut lisä Raatin olutskeneen tämä kyllä oli. Toivottavasti olutta on tarjolla jatkossakin, sillä itse pelistä ei jäänyt paljoa kerrottavaa. AC Oulun viimeaikaiset vahvat otteet olivat muisto vain, kun Jaro jätti kotijoukkueen aseettomaksi ja pyyhki tällä lattiaa 0-3 numeroin. Olut jäi pelin parhaaksi anniksi ja tässä sentään lie ollaan vielä Pietarsaarta edellä.

Arvosana: 3+, (mutta Raattiin tuoman lisäarvon myötä 5)