Dieu du Ciel Disco Soleil

Dieu du Ciel Disco Soleil 6.5%

Elokuun lähestyessä loppuaan löysin itseni jälleen Leskisestä. Oulussa on viime päivinä ollut tarjolla reippaasti kulttuurihäppeninkiä monella eri saralla ja tapahtumien luoma positiivinen väre näkyi myös kuppilassa, tunnelman ollessa korkealla. Kuohuviinilasien määrä oli pikaisella otannalla suhteellisen suuri. Kilistelyn mahdollisesta riemusta huolimatta päätin jättää skumpat sikseen ja napata olusen. Dieu du Cieliltä oli saatu toinenkin tuote hanaan.

Kultainen olut jättää pinnalleen suuren vaahdon. Tuoksu nousee freesin hedelmäisenä, sitruksisena, kenties appelsiinisena, mutta myös makeaa trooppisuutta on ilmassa. Samoilla elementeillä hemmotellaan myös maussa, trooppisen hedelmäisyyden ja sitruksisuuden hallitessa kokonaisuutta. Pehmeän sävyiseen hedelmäisyyteen sisältynee myös kumkvatti, jonka kontribuutio jää tosin hieman mysteeriksi. Suoraan sanottuna siksi, etten varsinaisesti tiedä, mille moinen maistuu. Kenties kyseistä hedelmää on katkerassa jälkimaussa, jälkipuraisun sävyn ollessa hieman erikoinen, tavoittamaton, kumkvattinen? Hieman ihmettelyksi tämä meni, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olut oli maukas. Ehkäpä täytyy Herkusta käydä poistamassa muutama kumkvatti tämän inspiroimana.

Arvosana: 4-

Põhjala Virmalised GF

Põhjala Virmalised GF 6.5%

Tallinnan tuonteina tuli myös napattua pari ennalta tiedossa ollutta, mutta toistaiseksi maistamatonta olusta. Yksi näistä oli Põhjalan Virmalisedin greippiversio. Aikanaan Virmalised tuli nautittua ensimmäisenä tuotteena panimolta, ja aina siitä lähtien panimolta onkin tullut vastaan suhteellisen priimaa tavaraa. Perustason löydyttyä sopineekin sitten kokeilla näitä viritelmiä. Olutta lasiin kaataessani mieleeni tuli BrewDog ja panimon viritelmät Jack Hammerista, muun muassa Monk Hammerin muodossa. Viritelmät eivät välttämättä pääse originaalin tasolle, mutta originaalin ollessa herkullinen, sopii viritelmältäkin odottaa jotakin.

Oranssin kuparisen olusen tuoksussa on greippisyyttä ja maltaista makeutta, karamellia. Pullon suusta aromi nousee kuin lonkerosta konsanaan. Silmät kiinni eron tekeminen olisi saattanut olla jopa hankalaa, mutta lasiin kaataessa karamellisuus ja maltaisuuskin pääsevät paremmin esiin. Maku jatkaa greippisen hedelmäisenä ja karamellisen makeana. Alun greippisyyden jälkeen makea karamellisuus tuntuu yllättäväkin hallitsevalta. Jälkimaussa löytyy katkeruutta ja greippiä. Kokonaisuudessaan pehmeähkö, yllättäväkin makea ja karamellinen ipa, missä on reippaanlaisesti greippistä twistiä. Väri ei ole suunnattoman kaunis ja greippisyys hallitsee enemmän tuoksua kuin makua. Metsään ei mennä, mutta ei mennä myöskään alkuperäisen Virmalisedin tasolle. 

Arvosana: 4-

Sonnisaari Meripihkatappi

Sonnisaari Meripihkatappi 6.2%

Taannoin Sonnisaari kirjoitteli sosiaalisen verkostoitumisen sivustoillaan tulevista olusistaan. Toinen uutuuksista oli itseäni ilahduttava, yhteistyöolunen AC Oulun kanssa. Moinen tulisi ilmeisesti maitokauppavahvuisena tavarana aina pulloon saakka. Harmillisen JJK kotitappion päälle kyseinen olunen olisikin tehnyt hyvää, sen verran negatiivisessa mielessä katkeran maun tulos jätti suuhun. Panimon tuotoksia en ylipäätään  ole pullossa tainnut nautiskellakaan, mutta hyvähän se on avata peli silläkin saralla. Sonnisaarelta tuli myös toinen uutuus, Meripihkatappi. Kyllä on oluelle taas kaunis nimi väännetty, mutta pitihän moista käväistä Leskisessä maistamassa kerran sitä tarjolla löytyi.

Kauniin Kupariseen taittuvan oluen pintaan jää suuri vaahto. Tuoksu on karamellisuuteen kallellaan, mutta trooppisen sävyistä hedelmäisyyttä, nektaria löytyy taustalla. Maku jatkaa karamellisena ja maltaisena, mutta hieman mehumainen trooppinen hedelmäisyys täydentää palettia. Pieni humalan puraisu tuntuu myös katkeranpuoleisessa jälkimaussa. Meripihkatappi on itse asiassa varsin virkistävä tapaus, hieman erilainen Sonnisaari. Panimolle ominaista, hivenen tunkkaista tuntua on

taustalla, mutta se ei häiritse. Olunen toimi juotavuutensakin puolesta mukavasti.

Arvosana: 3+

Tanker Checkmate

Tanker Checkmate 6.8%

Kotosalla oluita on tullut nautiskeltua suhteellisen laiskaan tahtiin. Kesäisen Tallinnan-reissun tuonnitkin ovat olleet vielä odottelemassa vuoroaan, mutta nytpä viimein päädyin nappaamaan ensimmäisen auki. Uba ja Humal putiikki lähellä Linda Linen satamaa tarjosi vaikuttavan kattauksen puteleita, pääasiassa enemmän tai vähemmän tuntemattomia sellaisia. Yksi mukaan tarttunut arpa oli virolaisen Tankerin portteri. Katsotaan, mitä olut tarjoaa.

Tumman ruskea, lähestulkoon musta olut vaahtoaa levottomasti ja todella runsaasti. Vaahto tahtoo kiivetä ulos lasista. Massiivisen vaahdon takaa paljastuu pehmeän paahteinen ja kermaisan kahvinen tuoksu. Maku jatkaa samankaltaisena, paahteisena ja kermaisan kahvisena, hivenen myös suklaisena. Suutuntuma on keskihappoinen, mikä ei toimi kauhean hyvin muuten miellyttäviä elementtejä sisältävässä portterissa. Periaatteessa olut on ok, mutta pirskahteleva hapokkuus ei oikein istu porterin sävyyn, mikä vetää kokonaisuutta reippaasti alaspäin.

Arvosana: 3-

Ballast Point Dorado

Ballast Point Dorado 10.0%

Maistilan päälle marssin tiskille ja jäin aprikoimaan toista olutta. Hetken jo ajattelin nautiskelevani toisen paikallisen herkun, mutta pullo-osastolla oli myös kiinnostavaa tavaraa ison meren takaa. Anderson Valley ja Ballast Point tarjosivat tuhdimpia herkkujaan ja pulloja hypistellessäni ystävällinen neiti tiskin takaa kertoili, että Doradot alkavat vedellä viimeisiään. Putelilla oli hintaa lähestulkoon kahden edestä, mutta niin kai siinä pitäisi olla sisältöäkin. Pyysin neitiä laittamaan minulle yhden.

Kuparisen oluen tuoksussa on kattava kirjo trooppista hedelmää, havua ja karamellista maltaisuutta. Voisi sanoa, että tuntu on oikein panimolle ominainen. Maku jatkaa jykevän oloisena, toffeekaramellisena, miellyttävän trooppisen hedelmäisenä ja havuisena. Suutuntuma on matalahappoinen ja makeahko. Tasapainoisen oloinen tuhti olunen, mikä pysyy verrattain korkeasta alkoholimäärästään huolimatta likimain täydellisesti kasassa. Olut oli niin herkullista tavaraa, että pisti ihan hymyilyttämään. Tai sitten se on se alkoholi, joka ei olutta nautiskellessa tuntunut lainkaan...

Arvosana: 5

Maistila Single Hoppit Simcoe

Maistila Single Hoppit Simcoe 5.3%

Männäviikolla, kun saderintama ei vielä täysin ollut iskenyt Ouluun, pyörähdin mutkan St Michaelissa. Arki-iltana kuppilassa oli rauhallista, mukavan seesteistä, muuten arkisen kiireiseen elokuun alkuun. Tarjolla oli parikin olusta Maistilalta, mutta tummempi portteri odotelkoon hieman pimenevämpiin syysiltoihin. Mennään nyt alkusyksystä vielä kepeämmillä ja kesäisemmillä olusilla.

Kauniin kultaisen oluen tuoksu on makeahko, trooppisen hedelmäinen, sitruksinen, humaloitu ja hivenen maltainen. Maku jatkaa hedelmäisenä, hieman jopa mangopilttisenä, kepeästi humaloituna, maltaisena ja havuisena. Suutuntuma on pehmeä ja keskihapokas. Juotavuus on kohdillaan ja olut on kaikin puolin miellyttävää terassitavaraa.

Maistilalla pysyy paletti kivasti kasassa näissä keskivahvuisissa tuotoksissa ja tämäkin olut menee selkeästi onnistuneiden koriin. Jos tarjolla ei olisi ollut muita mielenkiintoisia olusia, tätä olisi saattanut ottaa toisenkin.

Arvosana: 3½

Mallaskoski Rainy Summer Wheat Lager

Mallaskoski Rainy Summer Wheat Lager 4.7%

Tuoreimmalla kauppareissulla nappasin maitokaupasta matkaan Mallaskosken tuotoksia. Kaakkurin Citymarket toimii nykyään selkeänä ykköspaikkana maitokauppavahvuisten olusten puolesta, Limingantullin Prisman valikoimien päivittyessä hieman verkkaisempaan tahtiin. Elokuu on päässyt jo siihen pisteeseen, että vettä riittää taivaan täydeltä. Sopivasti nimetty olunen oli aika laittaa lasiin kaatumaan.

Kultaisessa oluessa on kepeän karamellinen ja maltaisuuteen kallellaan oleva tuoksu. Taustalla tuntuu myös hento hedelmäisyys, hieman sitruksinen sellainen. Maku jatkaa karamellisena, hieman jopa toffeisena, hennon hedelmäisenä, hieman vehnäisenä ja ruohoisena. Jälkipuraisu on kepeän katkera, rapsakka. Suutuntuma on keskihapokas. Kokonaisuudessaan raikas kesäolut, mikä on hyvin saman tyylinen, kepeämpi ja ohuempi versio hieman vahvemmasta, panimon Summer Wipasta. Näissä viritelmissä panimo on onnistunut ilahduttavan hyvin. Vehnälager on ehdottomasti maitokaupan parempaa puoliskoa.

Arvosana: 3½

Pressure Drop Street Porter

Pressure Drop Street Porter 6.5%

Yksi kaunis ilta kaivoin illan leffan, James Bondin kaveriksi sumujen saarten tuonteja. Pressure Dropilta tuli keväällä ostettua muutama puteli matkaan Drink of Fulhamista ja viimeisimpänä näistä säilössä oli viilentynyt panimon keskivahva portteri.

Tumman ruskea, lähes mustassa oluessa on rikas, kahvisen paahteinen, tumman suklainen ja kypsän hedelmäinen tuoksu. Pehmeä maku jatkaa tumman suklaisena, kahvisena, tumman hedelmäisenä, kenties luumuisena. Jälkimaku on paahteinen ja kuivakka. Suutuntuma on matalahappoinen ja tahmeanpuoleinen. Herkullinen olunen viihteelliseen hetkeen. Taustalla viihdearvo sen kun nousi Bondin huristellessa rättisitikalla pahiksia pakoon pitkin kapeita kujia. Maistuu!

Arvosana: 3½

Sonnisaari Paska Kaupunni IPA

Sonnisaari Paska Kaupunni IPA 7.1%

Sonnisaaren aprikoosiviritelmän ollessa loppu, päädyin pitkästä aikaa maistelemaan panimon ipaa. Viime aikoina pari panimon uutuutta on mennyt osaltani harmillisesti ohitse, mutta mukava, että toinen tuoreimmista edes löytyi. Aprikoosiviritelmää täytynee joku pävä vielä käydä kyselemässä muista kuppiloista, mutta nautitaan nyt ipa ensin.

Kauniin kultaisessa, tiiviillä vaahdolla varustetussa olusessa on greippinen, voimakkaasti humaloitu tuoksu. Rapsakkaa humalointia, greippistä, kuivan hedelmäistä sävyä on myös maussa, mutta myös ohut havuisuus tuntuu taustalla. Suutuntuma on keskihapokas. Kuiva, mutta varsinkin katkeruutta on kotiinviemisiksi saakka. Humalassa ei ole säästelty, mutta juotavuus säilyy kuitenkin kohtuullisesti. Vesilasi teki tehtävänsä tämän päälle.

Arvosana: 3½

Panimoinen & Lemmes Kultarinta

Panimoinen & Lemmes Kultarinta 5.0%

Leskisessä käväisin vastikään istuskelemassa sillä ajatuksella, että nautiskelisin Sonnisaaren tuoreimman erän antimet. Tuorein erä on ilmeisesti ollut kohdillaan, sillä kepeämpi näistä oli jo päässyt loppumaan. Uutinen pakotti hieman perääntymään ja nostamaan katseen yläviistoon. Listassa pääsin puoliväliin, sillä Panimoinen & Lemmes oli itselleni uusi, mutta samalla hauskan kuuloinen tuttavuus. En malttanut olla kokeilematta.

Kultaisen oluen tuoksu on suhteellisen ohut, belgihiivainen, hivenen hedelmäinen. Maku jatkaa pääasiassa belgihiivaisena, kepeän mausteisena, mutta myös hivenen kukkaisena. Mausteisuus ei ole voimakasta, pikemminkin olut on kepeän raikas, mutta samalla makua kuitenkin löytyy riittävästi. Suutuntuma on keskihapokas. Tasapainoisen oloinen, kesäinen terassijuoma. Yksi kesän parhaista siinä suhteessa.

Pokemon-villitys näkyy Rotuaarilla selkeästi. On positiivista, että nuoriso ulkoilee ja näiden intoillessa kovaan ääneen löydöistään kuppilan edustalla, päätin itsekin avata sovelluksen. Eipä otuksia kartalla suuremmin näkynyt, mutta nenän edessä ollut olunen miellytti. Parin viikon sisään toinen debytantti Sangen-panimon lisäksi, jolla on olut kohdillaan. Hyvä niin!

Arvosana: 3½

Maistila Vallesmanni

Maistila Vallesmanni 6.4%

Päiväkahvi Roosterissa johti pikaiseen visiittiin kellarissa. Kuppilan oluthanat ovat vaihtuneet niin tiuhaan, että edelliseltä kerralta samoja tuotteita ei suuremmin tarvinnut etsiskellä. Paikallista tavaraa oli sekä Maistilalta, että Sonnisaarelta. Sonnisaaren tuotteet olivat sellaisia, joita olin jo aiemmin nautiskellut, niin päätin lähteä kokeilemaan Maistilan uutuutta, Vallesmannia.

Vallesmanni kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää suurehko vaahto. Tuoksu on trooppisen hedelmäinen, makeahko ja hivenen karamellinen. Maku jatkaa pääasiassa hedelmäisenä, mutta sävy on lähempänä sitruunaa ja greippiä. Mukana on myös karamellista maltaisuutta ja jotakin, hieman yrttimäisyyteen kallistuvaa, mitä en tahdo kunnolla tavoittaa. Tämä yrttimäisyys meinaa vähän särkeä muuten maukasta kokonaisuutta. Suutuntuma on keskihapokas, mutta kovinkan katkeraksi tätä ei voi sanoa. Hieman särähtää, mutta ok hyvä olunen tämä on. Maistilan viimeaikaisella, suhteellisen laadukkaalla mittapuulla se kuitenkin jää keskitason alle. 

Arvosana: 3