Sonnisaari M

Sonnisaari M 8.7%

Taannoin törmäsin internetin syövereissä tiedotteeseen, että Leskisellä paukkuvat pian nelinumeroiset rikki hanaoluiden määrässä. Nytpä se päivä oli sitten tuoreimpien tiedotteiden perusteella koittanut. Sonnisaaren, ilmeisesti Leskiselle yksinomaan valmistama M, kotoisammin Ämmä löysi tiensä kuppilan hanaan tuhannentena olusena. Tuhat on jo varsin komea lukema ja seinällä oleva 500:n olusen taulu tuntuu kaukaiselle ajatukselle. Ehkäpä tonnikin ansaitsee jonkinmoisen plakaatin tulevassa.

Kaiken tämän "mediarummutuksen" vaikuttamana ei 'tonnia' sopinut jättää väliin. Rauhallisena iltapäivänä hilpaisin Leskiseen katsastelemaan tarjontaa ja siellähän se tuore juhlayksilö liitutaululta löytyi.

Olut kaatuu lasiin mustana ja jättää pinnalleen tiiviin ja kermaisan vaahdon. Tuoksussa on paahteisuutta, kahvia ja lakritsaa. Maku on paahteinen, lakritsainen ja kahvinen. Jälkimaku jatkaa samoilla elementeillä, se tuntuu pitkänä ja katkerana. Suutuntuma ei ole kovinkaan pehmeä, mutta juotavuus säilyy kohtalaisena tästäkin huolimatta. Pieni vanilijaisuus olisi voinut tuoda oluselle herkullisen lisän, mutta toimii tämä näinkin. Komea merkkipaalu on hyvä rikkoa paikallisella oluella. Hyvä Leskinen! Hyvä Sonnisaari!

Arvosana: 3½

Salopian Vertigo

Salopian Vertigo 7.2%

Kepeän ja virkistävän lagerin päälle oli paikka nautiskella toinenkin olunen. Leskisessä tarjontaa oli mukavasti ja pieni valinnanvaikeushan se meinasi iskeä. Lageria lopetellessani telvisiokin oli auennut ja sumujen saarten palloilua oli väelle tarjolla. Tähän suuntaan meni sitten myös olutvalinta.  Real alena tarjolla oli Salopianin musta ipa. Panimo ei sen enempää entuudestaan kertonut, mutta tilauksen jälkeen sitä olisi taas hieman viisaampi. Pieni lasi pöytään siis.

Olut kaatuu lasiin mustana ja jättää pinnalleen tiiviin, kauniin vaahdon. Tuoksu on miellyttävän tumma ja monimuotoinen. Tumma suklaisuus, paahteisuus ja sitruksinen hedelmäisyys nousevat aromeina esiin. Maussa samainen tummuus, paahteisuus, suklaisuus ja hedelmäisyys tasapainottelevat kivasti keskenään. Suutuntuma on matalahappoinen, makeahko ja kermaisan pehmeä, mutta jälkimaku kääntyy katkeraan suuntaan. 

Kyllähän tätä mielellään nautiskelee. Tumma, herkullinen olunen, mikä ei heti tuonut mustaa ipaa mieleen, vaikka katkeruutta jälkimaussa olikin. Taustalla pyörineessä pelissä maalinteko näyttäytyi tuskallisen vaikeana, pallojen päätyessä katsomon puolelle, mutta oluessa on sen sijaan osuttu suhteellisen hyvin kohdalleen.

Arvosana: 3½

Sonnisaari Teutoni

Sonnisaari Teutoni 5.2%

Muistiinpanot meinaavat hieman laahaata olusten perässä, mutta sen verran verkkaisesti oluitakin on tullut nautiskeltua viime aikoina, että kirjanpito ehtinee ajan tasalle. Yksi tuoreimmista olusista tuli nautiskeltua Leskisessä. Pelimiehen ohella Sonnisaari oli tuottanut toisenkin olusen, Teutonin.

Olut kaatuu lasiin kuparisena ja jättää pinnalleen runsaan vaahdon. Tuoksu on maltainen ja kepeän pähkinäinen. Maku jatkaa pähkinäisen maltaisella linjalla. Suutuntuma on keskihappoinen. Juotavuus on kohdillaan.

Lyhyestä virsi kaunis, tämähän on oikein virkistävä olunen. Lagereita tulee suhteellisen harvoin nykyään nautiskeltua, eikä Sonnisaarikaan ole tainnut niissä aikaisemmin kunnostautua. Ehkä kannattaisi kokeilla  jatkossakin, Teutoni toimii oikein hyvin. 

Arvosana: 3+

Sonnisaari Pelimies

Sonnisaari Pelimies 6.7%

Mustan Jaskan päälle tuli siirryttyä vielä toiseen kuppilaan, Roosteriin. Jos väkeä oli St Michaelissa, niin Roosterissa sitä vasta riittikin. Tunnelma oli tiivis, mutta leppoisa. Valitettavan ahtaaksi alakerta meinaa käydä ruuhka-aikoina, mutta hyvä, että kuppilalla kauppa käy. Hanassa oli suomalaisia, oululaisia tuotteita. Musta Jaska esitteli partaansa täälläkin, mutta vieressä oli vähemmän (?) karismaattisella parralla ja kokonaiskuvalla varustettu pelimies. Pelimies tuntui tekevän kauppaansa, niin päätinpä napata moisen matkaan myös, ennen kuin se ehtisi loppua. Tilaa ei kertakaikkiaan löytynyt, mutta yläkerta oli tyhjä. Hieman epäurheilijamaisesti olut tuli poikkeuksellisesti nautiskeltua kahvilan puolella.

Pelimies kaatuu lasiin kuparisena. Tuoksussa on trooppista hedelmää ja humalaa. Maussa on trooppista hedelmää, humalaa ja maltaisuutta. Suutuntuma on keskihappoinen. Jälkimaku on kuiva ja katkera. Itseasiassa merkittävin huomio oluesta todellakin on kuivuus. Kokonaisuudessaan aika perinteisellä, toimivalla ipa:lla tässä mennään, mutta suuta kuivasi vielä kotona saakka. Ei kai se pelimies sentään noin kuiva kaveri ole.

Arvosana: 3+

Maistila Musta Jaska

Maistila Musta Jaska 8.2%

Jokunen päivä takaperin tuli pyörähdettyä mutka St Michaelissa. Keli on ollut harmaa ja kolea pitkin viikkoa, mutta käynti 'Irkussa' tuntui virkistävälle ajatukselle arjen keskellä. Ihmisillä vaikutti olleen samanlaisia ajatuksia, kuppila oli vaihteeksi lähestulkoon täysi. Olutvalikoima oli kohtalaisen hyvä, tarjolla oli sekä mielenkiintoista pulloa, että hanaa. Harmillisesti BrewDogin Albino squid assassin oli päässyt loppumaan, mutta hanassa oli paikallista tavaraa Maistilalta. Komealla parralla varustettu Musta Jaska vaikutti kiinnostavalle.

Jaska kaatuu lasiin mustana ja jättää pinnalleen tiiviin kermaisan vaahdon. Tuoksussa on reippaasti paahteisuutta sekä kahvia, mutta myös lakritsaa. Maussa on paahteisuutta, kahvia, lakritsaa, mutta myös hieman hedelmäisyytä. Suutuntuma on pehmä ja makeahko. Jälkimaku jatkaa paahteisena. Juotavuus ei kärsi, mutta nautiskelun puolellehan tämä menee. Tanakkaa herkkua. 

Olutta siemaillessani mietin, että viimeisimmästä Imperial Stoutista on jo tovi aikaa. Liekö tämä vaikuttanut makukokemukseen, mutta kokonaisuudessaan olut oli suorastaan herkullinen. Ehdottomasti aivan Maistilan parasta antia.

Arvosana: 4

BrewDog Arcade Nation

BrewDog Arcade Nation 5.2%

Pelin puinti oli vielä sen verran kesken, että päätin tilata Fullersin päälle vielä toisen olusen. Hanojen sijaan tiirailin pullovalikoimaa, missä oli kiinnostava ja tuore pullo Skotlannista. Taustalla hieman useamman maltaisen nautiskellut herra meuhkasi kovaan ääneen, odotti ilmeisesti ManUn peliä. Jostain syystä peli oli myöhässä ja sekös tuntui vähän harmistuttavan.

Mekastuksen keskellä olut kaatuu lasiin mustana ja jättää pinnalleen pienen vaahdon. Tuoksussa on sitruksista ja trooppista hedelmäisyyttä, tummaa paahteisuutta sekä suklaata. Maussa samainen hedelmäisyys kulkee kivasti suklaan ja paahteisuuden kanssa. Humalaa löytyy makukavalkaadin takaa reippaasti. Suutuntuma on keskihappoinen. Jälkimaku on greippisen katkera, mutta myös paahteisuus säilyy kielellä.

Onpas kepeä ja herkullinen olut. Pari viimeisintä samaiselta koirapanimolta eivät ole olleet kovin kummoisia, mutta tässä oli taas kivasti sisältöä. Potkupallopelikin pääsi alkamaan, niin lasin tyhjetessä taustavolyymikin viimein tasoittui.

Arvosana: 3½

Fuller’s Traitor’s Gate

Fuller’s Traitor’s Gate 4.5%

Vaikkei vielä varsinainen jalkapallokausi olekaan alkanut ykkösdivisioonan osalta, eikä peli ollut Raatissa, Graaliin tuli totutusti suunnattua pelin päälle. Oulu voitti Kokkolan vieraat 1-0, kauniissa auringonpaisteessa pelatussa ottelussa. Peli oli keskeneräistä, mutta suuren pelaajavaihtuvuuden myötä se on ymmärrettävää tässä vaiheessa kautta. Positiivisia elementtejä pelissä kuitenkin oli aina uusia pelaajia myöten, vaikkeivat ajoitukset aina kohdanneetkaan.

Graalissa oli oluita vaihtunut sitten viime kerran, muttei tällä kertaa positiivisella tavalla. Pieni valinnanvaikeus iski, negatiivisessa mielessä. Taustalla pyöri valioliigaa ja Vardyn vapauttava 0-2 osuma kirvoitti ilonhuutoja paikalla olleissa asiakkaissa. Jalkapalloteeman jatkuessa, tilasin iso lasin englantilaista pöytään.

Olut kaatuu tyylikkääseen Graalin nimikkolasiin punertava. Tuoksussa on makeaa toffeen sävytteistä maltaisuutta ja kepeää trooppista hedelmäisyyttä. Maku jatkaa vahvasti maltaisena. Maltaisuuden ohessa mukana on hedelmäisyyttä ja leipäisyyttä. Suutuntuma on keskihappoinen. Kyllähän tätä ison lasin saattoi juoda. Teknisesti okei, mutta siinäpä se sitten olikin.

Arvosana:3-

Põhjala Routa

Põhjala Routa 6.7%

Sunnuntai-iltapäivänä tuli pyörähdettyä pikaisesti Leskisessä, ennen AC Oulun harjoituspeliä Heinäpäässä. Hullut päivät olivat vielä käynnissä, mutta sillä ei ollut suurta vaikutusta katukuvan vilkkauteen. Leskisessä tunnelma oli leppoisa, kiireestä ei ollut tietoakaan. Yhden olusen tässä ehtisi tilaamaan. Virosta oli tullut uutta tavaraa, sillä lähdettiin.

Olut kaatuu lasiin kultaisena ja jättää pinnalleen kauniin, suurehkon vaahdon. Tuoksussa on vienon marjaisa sävy, mutta matkassa on myös sitrushedelmää ja greippiä. Maussa on mukavasti sitrushedelmää, marjaisuutta ja maltaisuutta. Humalaa ei ole säästelty. Suutuntuma on keskihappoinen. Jälkimaku on katkeranpuoleinen.

Helposti juotava ipa, missä marjaisa twisti tuo kokonaisuuteen kivan lisän. Olut tuo etäisesti mieleen BrewDogin HMNI sarjan oluita. Ei tämä niistä suuremmin toiseksi jää. Tykkäsin kyllä kovasti. Ei muuta, kuin aurinkoista keliä ja peliä kohti.

Arvosana: 3½

Sonnisaari Rooster Vice IPA

Sonnisaari Rooster Vice IPA 7.2%

Sunnuntaisena iltapäivänä tuli pyörähdettyä mutka Roosterissa, Finnkinon päälle. Hail, Caesar! vaati sulateltavaa. Tällä kertaa olut tuli nautiskeltua yläkerrassa, kahvilan puolella, missä olutvalikoima oli luonnollisesti alakertaa suppeampi. Tarjolla oli kuitenkin tuoretta "talon olutta" Sonnisaarelta. Viereisessä hanassa löytyi joskus nautiskelemani Maistilan vastaava talon tuote (taisi olla pale ale), mutta tuoreempi IPA oli vielä kokematta. Näissä nimeämisissä voisi olla hieman luovempi, molemmat talon oluet kulkivat samaisella Vice nimikkeellä.

Olut kaatuu lasiin kuparisena ja pinnalle jää suuri vaahto. Tuoksussa on sitrushedelmäistä humalaa ja karamellista maltaisuutta. Maku jatkaa pitkälti samankaltaisena. Rapsakka hedelmäinen humalointi tuntuu katkerana aina jälkimakua myöten, karamellisen rungon täydentäessä kokonaisuutta. Suutuntuma on keskihappoinen. 

Hyvin stereotypisellä ipa:lla tässä mennään. Peruselementit ovat kunnossa, mutta nyt tuntuu, että on menty liian tarkasti reseptikirjaa noudattaen. Ei oluessa mitään vikaa ole, mutta vähän valju fiilis tästä jäi. Ehkä se leffan sulattelusta kuitenkin kävi.

Arvosana: 3

Sonnisaari Nokipoika

Sonnisaari Nokipoika 6.8%

Leskisessä oli herkullisen Ballast Pointin lisäksi tarjolla vielä tuoreimman kierroksen Sonnisaarta. Setämiestä ei enää listassa näkynyt, mutta Nokipoika notkui joukon jatkona. Annetaan pojalle mahdollisuus.

Olut kaatuu lasiin mustana ja pinnalle jää pieni vaahto. Tuoksussa on tuttua Sonnisaarta, rapsakkaan hedelmäistä humalaa ja paahteisuutta. Maussa on samaista sitrushedelmäistä humalointia ja paahteisuutta. Molempia on mukana reippaasti, mutta tasapainoisesti. Jälkimaku on katkera. Suutuntuma säilyy keskihappoisena.

Plussan puolelle tässä mennään. Olutta nautiskellessa oli sellainen fiilis, että jotain tällaista on tullut panimolta juotua joskus aikaisemminkin, joskin yksittäisiä nimiä ei pystynyt enää muistamaan. Jos äsken mentiin pehmeällä vanilijakahvisuudella, nyt mennään ronskilla humaloinnilla ja paahteisuudella. Olutta voi tehdä monella tapaa, molemmat maistuivat.

Arvosana: 3½

Ballast Point Calm Before The Storm

Ballast Point Calm Before The Storm 5.5%

Kevät tekee tuloaan jo tosissaan ja patiokausi osoittaa orastavia aukeamisen merkkejä. St Michaelin seinustalla väki istuskeli jo ulkosalla nautiskellen herkkujaan. Melkeinpä teki mieli pysähtyä itsekin, mutta suuntasinpa Leskiseen. Tarjolla oli kivasti oluita, Ballast Pointista lähtien. Panimon tuotosta ei parannut ohittaa tälläkään kertaa. Lasia kohti vain.

Olut kaatuu lasiin kultaisena ja jättää pinnalleen keskikokoisen vaahdon. Tuoksussa on vanilijaisuutta ja pehmeää maitokahvisuutta. Maussa on kermaisaa kahvisuutta, maltaisuutta ja makeahkoa vanilijaisuutta. Vanilija makeuttaa kokonaisuutta miellyttävästi, mutta paahteinen kahvi hallitsee jälkimakua ja jää myös kielen päälle. Suutuntuma on matalahappoinen.

Ulkonäkö ei vastannut oluen aromeita tällä kertaa, minkä johdosta makumaailma pääsi pienesti yllättämään, positiivisella tavalla. Yllätyksen tarjosi myös lasi. Leskisessä olivat pienentäneet pientä olutta entuudestaan. Roosterin tapaan nyt mentiin 0.25 kokoluokalla, mikä sopii varsin mainiosti. Pitkä ja hoikka lasi oli hauskan näköinen, isompien tuoppien rinnalla, mutta olut sen sisällä oli oikein herkullista. Maukkauden lisäksi vanilijakahvisuus oli jotakin uutta. Hieno olut.

Arvosana: 3½