Prykmestar Saazer Pils

Prykmestar Saazer Pils 5.7%

Alkon helmikuisen pienpanimokattauksen antia Vakka-Suomesta. Pienpanimoiden tämän vuoden kattaus piti sisällään vaikka ja minkälaista, suht vahvojakin olusia, mutta VASP:in Saazer pils kuulosti kaikessa yksinkertaisuudessaan toimivalle ja kiinnostavalle tapaukselle. Moisen ostin aikanaan ns. kevyempään nautiskeluun ja nytpä moinen sopi avata viikonloppusaunan yhteyteen.

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää runsas valkoinen vaahto. Sävy on sitruunainen ja ruohoinen, hieman  yrttinen, jostain syystä mieleeni tulee nokkonen. Tuntuma on hieman karvas. Katkeruutta tuntuu kevyesti, aina jälkimakua myöten. Kesän aromeja tuntuu runsaasti ja varsinkin lämmettyään, kesäniitty on yhä voimakkaammin oluesta syntyvä mielikuva. Virkistävä ja freesi. Päivä on ollut sen verran aurinkoinen, että kyllä se kesä sieltä tulee, olut kerrallaan.

Arvosana: 3½

Maistila Mormuska

Maistila Mormuska 6.0%

Malmgårdin päälle sopi napata vielä toinen olunen. Päätin siirtyä kansalliselta olutrintamalta paikalliseen tuotteeseen ja Maistilaan, jolta oli hanassa tarjolla useampiakin olusia. Viimeksi Leskisessä käydessäni nautiskelin Olarin Panimon saisonia, joten kokeillaan nyt sitten paikallistakin saisonia, Mormuskaa.

Samean kultainen olut jättää pinnalleen tiiviin valkoisen vaahdon. Ensituntuma oluesta on trooppisen hedelmäinen ja hapan. Hedelmäisyydessä tuntuu passiohedelmää ja ananasta, mutta myös kuivakkaa greippisyyttä. Taustalla tuntuu hentoa mausteisuutta ja happamuutta. Olut on maukas, mutta happamuus ja kuivuus ovat sillä tasolla, että olut on yllättävänkin verkkaisesti nautiskeltavaa sorttia. Tämä saa oluen erottumaan muista viimeaikaisista saisoneista, tosin samalla pienessä lasillisessa on aivan tarpeeksi.

Arvosana: 3½

Malmgård Proto #13

Malmgård Proto #13 5.5%

Lauantai-iltapäivän käynti pitkästä aikaa Roosterin kellarissa. Kahvilan puoli oli lähes täynnä, mutta kellarissa oli vielä tilaa, joskin väki alkoi löytää sinnekin tiensä. Hanavalikoima miellytti, jonkin verran paikallista, paljon kansallista, mitä täydensi mukava kattaus ulkolaisia. Päätin lähteä liikkeelle kansallisella tasolla ja Malmgårdin tuoreimmalla protolla. Pidän Malmgårdin tyylistä tehdä laadukkaita ja vakiintuneita olusia, joita sitten täydennetään proto-sarjan "kokeiluilla". Näitä onkin sitten kiva kokeilla!

Olut kaatuu lasiin kuparisena. Pinnalle jää pieni vaahto. Ensisävy lupailee pehmeää ja fudgemaista, karamellista maltaisuutta, mutta taustalla tuntuu myös selkeästi havumetsäistä humalointia. Havumetsäisyys korostuu oluen lepäiltyä lasissa. Proton lasinalunen mainostelee "havuja perkele" ja kyllähän olut mäntyä(metsää) päin menee. Kokonaisuudessaan tyypillisen amberin karamellinen sävy täydennettynä havuisella twistillä. Havuisuus on ihan hauska, joskin hivenen karkeahko lisä, mikä ei tuo sellaista lisäarvoa, että tästä erityisesti pitäisin. Siitä huolimatta, olutta oli mukava maistella ja näin aion tehdä seuraavankin proton kohdalla.

Arvosana: 3

Sonnisaari Stout

Sonnisaari Stout 4.5%

Maitokauppavahvuista Sonnisaarta Limingantullin Prismasta. Kaupan oluthyllyn pääty oli varustettu kolmella erilaisella Sonnisaarella, kun Pils ja Stout olivat saaneet rinnalleen myös limenvihreällä etiketillä varustetun APA:n. Stoutin ehdin ostamaan jo joskus aikaisemmin, mutta nyt kun APA vaati oman jääkaappitilansa, oli stoutti nautiskeltava alta pois.

Musta olut jättää pinnalleen pienen vaalean beigen vaahdon, mikä kuitenkin laskeutuu verrattain nopeasti. Ensimmäisenä sävynä tuntuvat paahteisuus ja kuivuus. Sävy on pääasiassa paahteinen, mutta taustalla tuntuu myös hippusellinen kahvia, kenties myös lakritsaa. Suutuntuma on pehmeähkö. Jälkimaku on kuivakka ja katkeranpuoleinen. Kaikin puolin maukas ja kepeä maitokauppa-stoutti. Sonnisaaren vahvempi Aasi-stout on panimon parempaa puoliskoa, ja tämä 'pienempi velikin' toimii varsin mukavasti.

Arvosana: 3

Olarin Panimo Area 21 Saison

Olarin Panimo Area 21 Saison 6.2%

Positiivisen Sonnisaaren olusen myötä pohdin hetken, että nautiskelisinko panimolta toisenkin tuotteen. Kahden hanatuotteen lisäksi, panimolla näkyi olevan tarjolla viisi (!) pullotuotetta, minkä joukossa oli Möly-öljy, mikä meni osaltani ohi, edellisellä kerralla Leskisessä asioidessani. Päätin kuitenkin jättää Lestardosista jääneen hyvän maun suuhun ja lähteä kokeilemaan toista, itselleni uutta panimoa. Olarin Panimolta oli keväiseen auringonpaisteeseen tarjolla saisonia. Johan sitä sopi lähteä kokeilemaan.

Haaleankeltainen olut jättää pinnalleen tiiviin valkoisen vaahdon. Sävy on pirtsakan hedelmäinen, sitrushedelmäinen, mutta myös banaaninen. Myös vehnäisyyttä ja kevyttä mausteisuutta. Tuntuma on hieman hapan, mutta ennen kaikkea kuiva, varsinkin jälkimaussa. Juotavuus on kohdillaan. Ei ihmeellinen, mutta ok puhtoinen ja maukas saison.

Arvosana: 3

Sonnisaari Lestardos

Sonnisaari Lestardos 6.0%

Lauantaipäivänä pieni pyörähdys Leskisessä. Kevät-aurinko paisteli mukavasti, joskaan ei vielä lämpimästi. Ajankohta oli varhainen. Kello oli tuskin vielä yhtäkään, mutta Leskinen oli jo lähestulkoon täysi. Ikkunapaikka vapautui kuitenkin sopivasti ja siihen sopi asettua olutta nautiskelemaan ja ihmisvilinää seurailemaan. Oluissa löytyi mukavasti, mutta olin jo päättänyt mennä Sonnisaaren tuoreimmalla, Lestardosilla, mikä on valmistettu Leskisen varttivuosisadan kunniaksi.

Oranssinkultainen olut jättää pinnalleen pienen vaahdon. Sävy on hedelmäinen, humaloitu ja karamellisen maltainen. Maltainen runko tasapainottaa humalointia sopivasti ja kokonaisuus tuntuu maltillisen tasapainoiselta. Suutuntuma on keskihapokas. Jälkimaku on kevyesti katkera. Olut on helposti juotava, mutta se miellyttää. Joskus aikanaan panimon ipoissa on ollut itselleni särähtäviä sävyjä, mutta tämä toimii hyvin ja aiheutti jopa pienimuotoista, hyväksyvää nyökyttelyä. Maukkain Sonnisaari pieneen toviin!

Arvosana: 3½

Iso-Kallan Panimo Bière de Garde

Iso-Kallan Panimo Bière de Garde 7.0%

Alkon pienpanimokattauksen sato jäi tänä vuonna osaltani hieman viime vuotta ohuemmaksi. Paljon oli tarjolla, mutta vähän tuli napattua. Yksi mukaan lähteneistä oli Iso-Kallan olunen, mikä oli tyylilajiltaan itselleni uusi. Bière de Garde kuulosti ainakin paperilla hienolta...

Olut kaatuu tumman punertavana. Pinnalle jää keskikokoinen vaahto, mikä laskeutuu nopeasti. Sävy on pääasiassa makeahkon maltainen, karamellinen ja kuivahedelmäinen, kenties rusinainen. Alkoholi tahtoo yrittää taustalta läpi. Suutuntuma on pehmeä ja matalahappoinen. Olut tuo vähän kaksijakoisia fiiliksiä. Tyylilaji on itselleni vieras, eikä olutta oikein osaa verrata mihinkään. Kyllähän tätä nautiskelee, ihan mielellääkin, mutta en suuna päänä lähde hakemaan toista pulloa.

Arvosana: 3