Hiisi Ruisperkele

Hiisi Ruisperkele 8.5%

Muflonin päälle päätin napata vielä toisen olusen. Hanavalikoiman vahvempaa osastoa edusti Hiisi-panimon Ruisperkele, rukiinen tupla-ipa, mikä on tähän asti tullut aina sivuutettua. Liekö raflaava nimi syynä, mutta useampi asiakas osoitteli olusen lätkää huvittuneesti hymähdellen. Harvempi kuitenkaan lähti sitä maistelemaan.

Olut kaatuu lasiin oranssinkultaisena. Pinnalle jää tiivis, valkoinen vaahto. Äskeiseen verrattuna tässä on selkeästi maltaisampi ja vahvempi runko. Trooppista hedelmäisyyttä löytyy, mutta karamellinen maltaisuus ja hieman karkeahkona tuntuva rukisuus hallitsevat palettia. Alkoholi kuultaa vienosti läpi taustalla. Ensikosketuksella olut tuntui hieman raskaalle juotavuutensa puolesta, mutta parani myöhemmin lämmetessään. Ei silti suosikkien joukkoon tupla-ipojen joukossa. Rukisuuden kanssa on totuttelua ja tekemistä, ehkä minulla enemmän kuin panimolla.

Arvosana: 3+

Mufloni Mandariini IPA

Mufloni Mandariini IPA 6.5%

Jos Äitienpäivänä saatiin vielä lunta, niin nyt Oulussa alkaa näyttää jo kesäisemmältä. Lämpötila huiteli viikolla jo sellaisissa lukemissa, että ulkona tarkeni jopa ilman takkia. Orastavan kesänalun kynnyksellä pyörähdin mutkan Roosterissa, missä väkeä riitti mukavasti. Tiskin varrelta löysin lopulta itselleni sopivan sopen, ja nappasin hanasta itselleni uutukaista Muflonia, Mandariini IPA:a.

Olut kaatuu lasiin kullankeltaisena. Pinnalle jää suuri valkoinen vaahto. Näyttävästi kuppilan pieni olutlasimalli on päässyt vaihtumaan sitten viimenäkemän. Uusi, kuppilan nimellä varustettu lasi on oikein tyylikäs, ja kyllä sieltä oluenkin aromeita nousee. Kirpakkaa sitrushedelmää ja -kuorta. Pääasiallisesti kuivakan greippistä ja hivenen hapanta sävyä, mutta myös makeampaa hedelmäisyyttä. Jälkimaku jatkuu sitrushedelmäisenä, ja katkerana. Suutuntuma on yllättävänkin matalahappoinen. Kokonaisuudessaan kaikin puolin maukas, sitrusvetoinen ipa, mutta pienessä lasissa oli tällä erää riittämiin. 

Arvosana: 3+

Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock

Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock 6.5%

Oulussa oli tarjolla paikallista jalkapalloa ja samalla kauden ensimmäinen paikallisderby. Keli oli sen verran kehno, että päätin jäädä kotiin ja kokeilla Fanseat palvelua, mikä pieneksi yllätyksekseni toimi moitteettomasti. Pelille kaveriksi nappasin kaapista savuolutklassikon Saksasta. Jos peli ei miellyttäisi, niin olut ainakin sitä tekisi.

Olut kaatuu lasiin tummanruskeana, lähes mustana. Pinnalle jää suuri vaahto. Sävy on nahkaisan savuinen. Kuivalihaisuutta, mutta myös tervaisaa sävyä varsinkin oluen hieman lämmettyä. Taustalla tuntuu hyvin ohuesti maltaisuutta, mutta kuivalihaisuus edellä tässä mennään. Suutuntuma on pehmeä. Juotavuus säilyy korkealla tasolla.

Kokonaisuudessaan olut on klassikko, mikä toimii loistavasti tasaisin väliajoin nautittuna. Pidän Urbockista panimon Dobbelbockia enemmän, ja tuorein maistelu vahvisti tätä näkemystä. Paikallisderby ei puolestaan klassikon statusta saanut. Peli oli sen verran heikkotasoinen, että oluen erinomaisuus korostui entisestään sen rinnalla. Liekö syynä huonokuntoinen Raatin kenttä, mutta pallo pomppi molemmilla joukkueilla holtittomasti, syötöt karkailivat, ja AC Oulu tuhlasi paikkoja enemmän kuin ehdin laskea. Lopulta OPS osui kertaalleen, lähestulkoon ainoasta paikastaan ja otti itselleen historiansa ensimmäisen paikallisderbyvoittonsa. Tiivistettynä, pelin taso oli kehno, mutta olut priimaa.

Arvosana 4½

East London Cowcatcher APA

East London Cowcatcher APA 4.8%

Kylmää toukokuuta Oulussa. Aamulla lähtiessäni pyörällä liikkeelle, keli oli aurinkoinen ja kolea. Iltapäivällä palatessani, lunta tuiskusi sakeasti ja keli oli sanalla sanoen surkea. Pyöräily ei suuremmin napostanut ja oli suoritettava pit-stop Leskiseen. Arki-iltapäiväksi, tuiskua pakosalla näytti olevan moni muukin. Hanoissa oli paljon uutuuksia, suht kevyitä sellaisia, vaikka kelin puolesta olisi vahvempikin olunen ollut paikallaan. Päätin silti lähteä liikkeelle tuoreimmalla Real Alella.

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää suurikuplainen, valkoinen vaahto. Sävy on pääasiassa sitruksinen, myös ruohoa ja heinäisyyttä. Taustalla tuntuu kevyttä karamellista maltaisuutta. Suutuntuma on pehmeä ja katkeranpuoleinen. Periaatteessa kaikki elementit ovat kohdillaan, mutta kokonaisuus jää silti hieman karkeaksi. Olut ei ole aivan edellisten Real Alejen tasolla, mutta iso lasillinen menee siitä huolimatta mukavasti, tuiskua seuraillessa.

 
Arvosana: 3½

 

Sonnisaari APA

Sonnisaari APA 4.5%

Limingantullin Prismasta nappasin aikanani matkaan kolmannen Sonnisaaren maitokauppavahvuisen olusen, räikeällä limenvihreällä etiketillä varustetun APA:n. Liekö syynä uutuudenviehätys vai freesi värivalinta, mutta APA oli tehnyt hyvin kauppansa, panimon Pilsiin ja Stoutiin nähden.

APA kaatuu lasiin kuparisena. Pinnalle jää suuri ja valkoinen vaahto, mikä laskeutuu verkkaisesti. Sävy on pääasiassa havuinen ja viljaisan maltainen. Taustalla tuntuu myös ohuesti sitrushedelmäisyyttä. Suutuntuma on keskihapokas. Jälkimaku on kevyesti katkera. Kokonaisuudessaan varsin kelpo APA, mutta minkä soisi olevan piirun verran hedelmäisempi ja raikkaampi. Juotavuus kyllä kestää, olut tuli nautiskeltua hyvällä tahdilla janojuomaksi.

Arvosana: 3-