Nøgne Ø Two Captains Double IPA

Nøgne Ø Two Captains Double IPA 8.5%

Kuukausi on vierähtänyt edellisestä olutkirjoituksesta ja Limassolinkin lämpö on jo ehtinyt vaihtua Oulun kevätpakkasiin. Maaliskuulle käännyttäessä kevät kuitenkin näyttää jo pieniä lämpenemisen merkkejä, niin josko se olutkirjoittelu-virekin sieltä löytyisi. Nyt kaapin perältä löytyi viime syksynä ostamani Nognen tupla-ipa, joka ei enää ole kovinkaan tuore tapaus, mutta jossa päiväystä on kuitenkin vielä pitkälle ensi vuoteen.

Olut kaatuu lasiin punertavankultaisena. Pinnalle jää suuri valkoinen vaahto. Sävyssä tuntuu tuhti humalointi ja trooppinen hedelmäisyyys, mikä lähestyy persikkaisia sävyjä. Trooppinen hedelmäisyys on kattavaa ja monipuolista, mutta taustalla makean maltainen runko tukee sitä asianmukaisesti. Makean maltainen runko on yllättävän vahva ja eteenkin jälkimaussa sävy on lähempänä toffeekaramellia kuin voimakasta katkerohumalaa, mitä ehkä ensituoksu antoi lupailla. Tupla-ipan vahvuinen runko tuntuu makeana, vienon katkerana ja lämmittävänä. Huolimatta siitä, ettei olut ehkä ole enää tuoreimmillaan, on se silti kerrassaan mainio tupla-ipa. Puoli litraa menee hissukseen nautiskellessa.

Arvosana: 4+

Septem Sunday's Honey Golden Ale

Septem Sunday's Honey Golden Ale 6.5%

Septem-panimon jälkimmäisen ipan ollessa kohdillaan, nappasin ravintolasta vielä mukaani samaisen panimon sunnutai-oluen, golden alen. Olut sai rauhoittua parit päivät jääkaapissa, kunnes se päätyi nautiskeltavaksi iltapäivän kylkiäiseksi.

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää sentin vahvuinen, valkoinen vaahto. Sävyssä on hunajaista makeutta ja maltaisuutta. Jälkimakua kohden sävy muuttuu vienon ruohoiseksi ja kevyen katkeraksi. Hunajaisesta makeudesta huolimatta, kokonaisuus pysyy miellyttävänä, ja vieno katkeruus jälkimaussa tasapainottaa muuten makeaa runkoa onnistuneesti. Olut käy mainiosti iltapalan kyytipojasta ja on jo toinen selkeästi plussan puolelle pääsevä olunen panimolta.

Arvosana: 3½

Septem 8th Day IPA

Septem 8th Day IPA 7.0%

Mitä enemmän Limassolin kahvila/kuppilatarjontaan on ehtinyt tutustumaan, sitä suppeammalle olutvalikoima isossa kuvassa alkaa vaikuttaa. Tuoreimmalla kerralla eräässä kuppilassa oli tarjolla kolme eri olutvaihtoehtoa: Carlsberg, Keo, ja Keo pullossa. Tämä monipuolisuus meinasi jo huvittaa, mutta onneksi lähempänä on Bono, missä päädyin tällä kertaa nautiskelemaan yhden pullollisen paikan päällä. Kyproslaisisissa ei löydy edelleenkään, mutta kreikkalaisten puolella maisteltavaa vielä riittää. Nyt lasiin kaatui Septemin vahvempi ipa.

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää sentin vahvuinen, valkoinen vaahto. Sävy on hedelmäisen raikas. Sitruksisuutta, mutta myös makeampaa hedelmäisyyttä löytyy kattavasti. Humalointi tuntuu asianmukaisen katkerana ja maltainen runko tukee sitä tasapainottavasti taustalla. Kokonaisuudessaan sanoisin, että nyt sattuvat komponentit aika mukavasti kohdilleen. Olut on toistaiseksi reissun maukkain olunen, eikä laadukas ipa kalpenisi kotoisen Leskisenkään valikoimassa.

Arvosana: 4

Septem Wednesday Wheat IPA

Septem Wednesday Wheat IPA 6.0%

Tiistai-illaksi avasin aikaisemmin Bonosta ostamani takeaway-olusen, Septemin vehnä-ipan. Kyseessä on jälleen itselleni uusi kreikkalainen pienpanimo, mikä on omalla tavallaan virkistävää. Nyt eteen ei tule vain uusia oluita tutuilta panimoilta, mutta uusia panimoita uusine oluineen.

Olut kaatuu lasiin kauniin oranssinkultaisena. Pinnalle jää massiivinen valkoinen vaahto. Sävyssä on kuivakkaa sitrushedelmäisyyttä, sekä aavistuksen makeampaa appelisiinisuutta. Taustalla on vienosti vehnäisiä sävyjä. Suutuntuma on makeahko, mutta katkeruuteen kallellaan. Katkeruutta on tuntuvasti aina jälkimakua myöten. Alkuun olut tuntui humaloinnin osalta hieman tökkivälle ja mietin, että liekö vika oluessa, vai lienevätkö pitkät lasit Keota päässeet turruttamaan makunystyröitä, mutta loppulasillinen maistuikin jo mukavammin. Kokonaisuudessaan asiallinen vehnäipa, missä katkeruus pääsi yllättämään, mutta mikä ei isommassa kuvassa erotu massasta suuntaan tai toiseen.

Arvosana: 3

Volkan Santorini Black

Volkan Santorini Black 5.0%

Limassolin oluttarjonta on verrattain suppea. Yleisesti ottaen tarjolla on Keota, mikä maistuu paremman puitteissa, varsinkin jos erikoisempana olutvaihtoehtona on Carlsberg tai Heineken. Bonossa jälleen lounastaessani, ostin kuppilasta mukaan parit pullot, jotka syystä tai toisesta ovat edullisempia mukaan ottaessa, kuin kuppilassa juotuna. Kyproslaisia oluita oli tarjolla heikosti, Kreikkalaisia enemmän. Yksi Kreikan ylpeys oli Volkan, jolta oli tarjolla useampikin pullo. Päätin napata näistä yhden, blackin, joka sattui olemaan vielä uutuustuote. Pullon etiketissä olutta kuvattiin sanoin: "black wheat Greek lager", mikä kuulosti kirjavalle. Josko sävyjäkin olisi sen edestä.

Majoituspaikassa olutlasin virkaa ajaa coca-cola lasi. Olut kaatuukin lasiin sopivasti kolanvärisenä. Pinnalle jää suuri ja tiivis vaalea vaahto. Sävy on maltainen ja makeahko. Makeutta lisännee hunaja, jota etiketin mukaan pullosta pitäisi löytyä. Paahteisuuttakin löytyy, mutta vehnäiset sävyt jäävät vähemmälle. Suutuntuma on pehmeä ja matalahappoinen. Kokonaisuudessan ei ihmeellinen, mutta periaaatteessa ihan maukas, makeahko tumma olunen. Paikallisen valikoiman ollessa rajallinen, eiköhän kuppilasta tule testattua panimolta toinenkin tuote.

Arvosana: 3

Siris Voreia Pilsner

Siris Voreia Pilsner 5.0%

Reissu Kyprokselle ja Limassoliin, missä nyt reissun ensimmäinen olunen. Bono Bar & Restaurant on laadukas kuppila/ravintola majoituspaikan lähellä, missä saa päivittäin edullisen, maukkaan ja nopean dish of the dayn, mutta missä myös vaikuttaisi olevan kaupungin yksi laadukkaimmista, ellei laadukkain olutvalikoima. Oluet ovat pääasiassa pullotavaraa, joko Belgiasta, tai Kreikasta, mutta tarkemmin en vielä niitä ehtinyt tiirailemaan. Lounaan yhteyteen ehdin kuitenkin valitsemaan nopealla otannalla yhden Kreikkalaisen tunnelmaa luomaan.

Olut kaatuu lasiin kultaisena. Pinnalle jää pieni valkoinen vaahto. Sävy on maltaisen makea, mutta samalla siinä on sitruksista rapsakkuutta, mikä tuntuu varsinkin katkeraksi kääntyvää jälkimakua kohden. Paletti on suhteellisen mukavasti tasapainossa. Ainakin sille se tuntui. Nälkä oli sen verran suuri, että oluelle jäi kyytipojan virka. Perus rapsakkana pilsnerinä se suoritti roolissaan hyvin. 

Arvosana: 3

Iso-Kallan Panimo Savu Kekri

Iso-Kallan Panimo Savu Kekri 5.7%

Syyskauden Alko-osastolta kaappiin oli päässyt unohtumaan suuri savolainen puteli. Iso-Kallan savuinen kekri-olut olisi saattanut olla kelvollista tavaraa joulupöytään, mutta kun nyt joulukin ehti vierähtää, olut sai toimia saunan päälle, iltapalan kyytipoikana.

Olut kaatuu lasiin kuparinruskeana. Pinnalle jää suuri beige vaahto, mikä laskeutuu nopeasti. Sävy on pääasiassa savuinen, vienon nahkainen ja lihaisa. Savuisuuden taustalla tuntuu makeampaa maltaista runkoa, mikä tasapainottaa palettia. Suutuntuma on yllättävänkin hapokas, hieman liiankin, liekö ikääntymisestä johtuen. Kokonaisuudessa ei ole suuria puutteita, lähinnä puolilitranen tuntuu itsestään nautiskeltuna melko suurelta tapaukselta kun kyytipoikana ei ollut etiketin ehdottamia ruokasuosituksia mukana.

Arvosana: 3